ateroskleroitisen

Ateroskleroosi on krooninen verisuonitauti, jossa valtimoiden seinämiin kertyy lipidejä ja tulehdusprosessin seurauksena muodostuvat plakkit (ateroomat). Plakit kaventavat valtimoita ja voivat rikkoutua, mikä aiheuttaa trombin muodostumisen ja äkillisen verenkierron estymisen.

Pathofysiologiassa alkuvaihe on endoteelin toiminnan häiriö, jonka seurauksena LDL-kolesteroli kertyy seinämään. Makrofagit ottavat vastaan oxidoitunutta LDL:tä ja muuttuvat foam-soluiksi. Plakkia ympäröi sidekudos ja kalkkeutuminen; plakin repeämä voi laukaista akuutin verenkiertohäiriön.

Riskitekijöitä ovat korkea LDL-kolesteroli, korkea verenpaine, diabetes, tupakointi, ylipaino sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus. Ikä ja suvullinen tausta lisäävät riskiä; miehillä riski on usein suurempi aikaisemmin.

Oireet eivät välttämättä ilmene pitkään. Kun valtimo ahtautuu, voi esiintyä puristavaa rintakipua (angina), kävely- ja alaraajojen köyhtymistä sekä neurologisia oireita, jos aivoverisuoni tukkeutuu. Vakavissa tilanteissa voi kehittyä sydäninfarkti tai aivoverenkierron häiriö.

Diagnoosi perustuu riskitekijöihin ja veriarvoihin sekä kuvantamiseen: lipidiprofiili, verenpaineen seuranta ja kuvantamistutkimukset kuten duplex-ultraäänitutkimukset kaulavaltimoissa, koronar kalkkio-CT sekä tarvittaessa angiografia.

Hoito koostuu elintapamuutoksista ja lääkityksestä. Tärkeitä ovat terveellinen ruokavalio, liikunta, tupakoinnin lopettaminen sekä riskitekijöiden hallinta. Lääkkeistä keskeisiä ovat statiinit kolesterolin alentamiseen, verenpainelääkkeet sekä diabeteksen hoito. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita antitromboottista hoitoa ja/tai revascularisaatiota (PCI tai CABG). Ennaltaehkäisy ja hoito voivat vähentää sydän- ja aivohäiriöiden riskiä, mutta ennuste riippuu taudin etenemisestä ja hoitomyönteisyydestä.