arvioimista

Arvioimista on suomalaisessa kielessä arvioinnin prosessi tai toiminta, joka tarkoittaa jonkin asian arvon, laadun, vaikutuksen tai soveltuvuuden määrittämistä ja mittaamista. Sana on gerundin partitiivinen muoto verbistä arvioida, ja sitä käytetään useissa yhteyksissä ilmaisemaan arvioinnin tekemisen tilaa tai tarkoitusta, esimerkiksi "arvioimista varten" tai "arvioimista koskeva keskustelu".

Käyttökohteita ovat muun muassa koulutus ja opetus, joissa arviointi kohdistuu oppimistavoitteisiin ja suorituksiin; työelämä, jossa suoritusten arviointi ja kehityskeskustelut tähtäävät osaamisen kehittämiseen; sekä julkishallinto ja tutkimus, joissa arviointia käytetään päätöksenteon tukena, resursoinnin suunnittelussa tai laadunseurannassa. Lisäksi arvioimista hyödynnetään riskien ja vaikutusten arvioinnissa sekä ohjelma- ja projektien arvioinnissa.

Menetelmät vaihtelevat kontekstin mukaan, mutta niissä korostuvat selkeät kriteerit, mittarit ja palautteenanto. Käytettyjä keinoja ovat kriteeriperusteinen arviointi, rubiikit, kyselyt, haastattelut sekä havainnointi. Prosessi etenee usein suunnittelusta tiedonkeruuseen, analyysiin ja lopulliseen raportointiin sekä päätöksentekoon vaikuttavien suositusten antamiseen. Hyvä arviointi perustuu objektiivisiin, mitattaviin ja todennettavissa oleviin todisteisiin.

Haasteita ovat subjektiivisuus, mittareiden validiteetti ja reliabiliteetti, reputaatio- ja epätyytyväisyyskysymyksiä sekä tiedon yksityisyyden suoja. Läpinäkyvyys sekä säännösten ja eettisten periaatteiden noudattaminen ovat keskeisiä, kun arvioinnin tuloksia käytetään päätöksentekoon ja resurssien jakoon.

Arvioimisen tarkoituksena on tuottaa käyttökelpoista ja oikeudenmukaista palautetta sekä tukea kehittämistä, päätöksentekoa ja laadunvarmistusta.