arkiesineitä

Arkiesineet ovat menneisyyden ihmisen toiminnasta peräisin olevia esineitä, jotka ovat säilyneet maaperässä tai muissa arkeologisissa konteksteissa. Ne löydetään yleisimmin arkeologisista kaivauksista tai sattumalta maastossa. Arkiesineiden tarkoitus on valaista, millaista elämä on ollut eri aikakausina ja alueilla.

Materiaaleiltaan arkiesineet voivat olla savea ja keramiikkaa, kiveä tai metallia sekä orgaanisia jäännöksiä, kuten luuta. Esimerkkejä ovat astiat, työkalut, korut, aseet sekä rakennus- ja elinympäristön jäännökset. Esineiden tyypit ja löytöyhteydet antavat usein tietoa sekä teknologisesta osaamisesta että sosiaalisista rakenteista.

Datointi ja tulkinta perustuvat sekä esineiden typologiaan että kontekstiin. Löytökerroksen ikä, syvyys sekä yhteydet muiden löytöjen kanssa mahdollistavat aikakauden ja käytön ymmärtämisen. Tutkimuksessa voidaan käyttää menetelmiä kuten radiokarbonaatio-, luminesenssi- sekä dendrokronologisia ajoitusmenetelmiä. Konteksti antaa tietoa esimerkiksi siitä, miten esine oli käytössä ja millaisessa yhteisössä se saattaisi olla ollut.

Arkiesineet tarvitsevat säilytystä ja dokumentointia. Jokaisesta löydöstä laaditaan löytöpaikan kuvaus, joka sisältää paikannuksen, kerroksen ja kontekstin kuvauksen. Esineet konservoidaan ja usein siirretään museoihin tutkimusta ja näyttelyjä varten. Lainsäädäntö ja eettiset periaatteet ohjaavat löytöjen käsittelyä: monissa maissa löydösten omistus, hallinta ja ilmoitusvelvollisuus on säädelty. Arkiesineet tarjoavat tietoa kulttuuriperinnöstä sekä auttavat ymmärtämään menneiden yhteisöjen arjen, teknologian ja talouden kehitystä.