anestesiaaineena

Anestesiaineena viittaa aineisiin, joita käytetään anestesiassa torjumaan kivun ja tietoisuuden kehitystä toimenpiteiden aikana. Ne voidaan jakaa yleisanesteetteihin ja paikallisiin anestesia-aineisiin sekä näiden yhdistelmiin. Yleisanesteetit aiheuttavat tajuttomuuden ja koko kehon kivunlievityksen, kun taas paikalliset anestesia-aineet vaikuttavat vain tiettyyn alueeseen.

Yleisanesteetit mahdollistavat potilaan kokonaisvaltaisen tajuttomuuden ja kivunlievityksen kirurgisissa toimenpiteissä. Niitä annetaan yleensä joko inhalaationa (esim. sevofluraani, desfluraani) tai suonensisäisesti (propofol, tiopentaali, ketamiini). Annostelu ja anestesiakaari suunnitellaan potilaan terveydentilan ja toimenpiteen mukaan, ja potilas seurataan hengityksen, verenkierron ja hapetustilan osalta.

Paikalliset anestesia-aineet estävät hermosolujen natriumkanavat, jolloin hermoimpulssin siirtyminen estyy. Ne jaotellaan estereiksi ja amideiksi. Yleisimpiä amideja ovat lidokaiini, bupivakaiini ja ropivakaiini; esterejä käytetään vähemmän. Näitä voidaan antaa infiltraatioin, hermojuurenesteröintiin sekä alue- (esimerkiksi nivelsiteisiin) tai spinaaliin/epiduraaliseen anestesiaan. Yhdistämällä vasokonstriktoreja, kuten adrenaliinia, vaikutus voidaan pidentää ja verenvuotoa pienentää.

Vaarat ja valvonta: yleisimpiä riskejä ovat hengitys- ja verenkiertoelimistön reaktiot sekä harvinaisemmat allergiset reaktiot. Paikallisten anestesia-aineiden systeeminen toksisuus (LAST) voi ilmetä keskushermoston tai sydänoireiden kautta ja vaatii nopeaa hoitoa. Ennen käyttöä potilaan historia ja mahdolliset yhteensopimattomat lääkkeet kartoitetaan, ja anestesiaa seurataan jatkuvasti turvallisuuden varmistamiseksi.