aivorakenteen

Aivorakenne viittaa aivojen rakenteelliseen järjestäytymiseen ja niissä ilmeneviin toimintaverkostoihin, joiden avulla tapahtuu havaitseminen, ajattelu, tunteet ja liikkeet. Ihmisen aivorakenne koostuu aivokuoresta sekä sen syvemmistä rakenteista ja aivorungosta. Keskeisiä kokonaisuuksia ovat aivokuori, pikkuaivot sekä aivorunko, sekä niiden alla sijaitsevat tumakkeet ja alueet kuten thalamus, hypothalamus, basaaliset gangliat sekä limbisen järjestelmän rakenteet (esim. hippocampus ja amygdala).

Aivokuori vastaa usein korkeammista kognitiivisista toiminnoista, havaintojen tulkinnasta sekä kielellisistä ja tunteisiin liittyvistä prosesseista. Pikkuaivot osallistuvat liikkeiden koordinoitiin ja tasapainon säätelyyn. Aivorunko huolehtii peruselintoiminnoista, kuten hengityksestä ja sydämen toiminnasta, ja toimii aivorakenteiden välisenä informaation välittäjänä. Limbinen järjestelmä ja basaaliset gangliat vaikuttavat muistiin, motivaatioon, tunteisiin sekä liikkeiden säätelyyn.

Harmaa aine sisältää neuronien solukeskuksia ja dendriittejä, kun taas valkoinen aine koostuu myelinoituneista aksonista, jotka muodostavat aivojen yhteysverkkoja. Aivorakenteet kehittyvät sikiöaikana ja niiden muodostumiseen sekä synapsien muodostumiseen vaikuttavat kokemus sekä oppiminen; plastisuus mahdollistaa muutokset elämän mittaan.

Tutkimuksessa käytetään menetelmiä kuten MRI, fMRI ja diffusion tensor imaging (DTI) rakenteen ja yhteyksien kartoitukseen. Aivorakenteen poikkeavuudet voivat liittyä sairauksiin kuten dementiarajat, Parkinsonin tauti, aivovammat tai neurokehitykselliset häiriöt. Eläinmalleissa ja inhimillisissä tutkimuksissa tarkastellaan rakenteen ja toiminnan välistä yhteyttä sekä yksilöllisiä eroja.