Pikkuaivot

Pikkuaivot, tai cerebellum, on aivojen eräs tärkeä rakenne, joka sijaitsee aivokurkiaisnukon ala- ja takaosassa, pään takaosassa kallon sisällä tentorium cerebellumin alapuolella. Leveydeltään pienin mutta toiminnallisesti keskeinen osa, joka koostuu kahdesta aivopuoliskosta ja niiden välisestä, keskellä sijaitsevasta fleksoidiosovusta eli vihreäkäyrisestä vermisistä. Pintaa peittävä aivokuori on kolmi- tai useampikerroksinen ja koostuu molekulisesta, Purkinjen ja granuloosikerroksista. Valkeata ainetta muodostaa arbor vitæ -runkoinen rakenne, joka yhdistää pikkuaivot aivorunkoon ja isompiin aivokuoren alueisiin.

Pikkuaivot vastaanottaa ja käsittelee aisti- ja liikkeeseen liittyvää informaatiota monilta teiltä. Tietoa tulee muun muassa aivorunon vestibulaarisilta ja selkäytimen proprioseptisilta estoilta sekä ponsista ja välillä sekä nurinkertaisista roma- ja jokaisen Spino- ja kohtalokäytävä. Climbing-fibers ja mossy-fibers synapsittuvat Purkinjen-solujen kanssa, joiden pitkä esteettinen lähtö muodostaa pikkuaivojen syviä ydinrakenteita: dentate-, interpositus- ja fastigial- ydinat. Purkinjen-solujen inhibitoryinen vaikutus kohdistuu näihin syviin ytimii, jotka taas lähettävät käskyjään keskushermostoon: thalamukseen motorisiin alueisiin ja aivorungon liike- ja tasapainokeskuksiin.

Toiminnallisesti pikkuaivot jaottelevat kolme päätoiminnallista aluekokonaisuutta: vestibulocerebellum, spinocerebellum ja cerebrocerebellum. Vestibulovarmistajilla hallitaan tasapainoa ja silmänliikkeitä. Spinocerebellum säätelee kokonaistason liikkeitä ja kykyä ylläpitää asentoa. Cerebrocerebellum, aivokuoren ulkoinen osa, osallistuu tahdonalaisten liikkeiden suunnitteluun ja ajoitukseen sekä motoriseen oppimiseen. Pikkuaivot vaikuttavat sekä liikkeen sujuvuuteen että ajankohtaiseen liikkeen ajoitukseen ja koordinaatioon, ja ne osallistuvat myös kognitiivisiin ja affektiivisiin prosesseihin pikkuaivojen kognitiivis-affektiivisen oireyhtymän kautta.

Pikkuaivovuodon vauriot aiheuttavat usein ataksian, hypotoniaa, dysmetriaa, dysdiadochokinesiaa ja tarkoitushakuista tremoria sekä nystagmusia. Lisäksi pienillä vaurioilla voi ilmetä kognition ja sosiaalisia toimintoja koskevia oireita.