aivopatogeenin

Aivopatogeeni on mikä tahansa organismi tai agentti, joka kykenee aiheuttamaan sairauden keskushermostossa, kuten aivoissa tai selkäytimessä. Aivopatogeenit voivat olla bakteereja, viruksia, sieniä, loisia tai prioneja. Niillä on yhteistä kyky vaikuttaa keskushermoston rakenteisiin ja toimintaan sekä aiheuttaa tulehdusprosesseja, soluvaurioita tai häiriöitä hermosolujen toiminnassa.

Aivopatogeenien ryhmät ja esimerkit ovat moninaisia. Bakteerit voivat aiheuttaa aivokalvontulehduksen tai aivainfektion, esimerkiksi Streptococcus pneumoniae, Neisseria meningitidis sekä Listeria monocytogenes. Virukset kuten herpes simplex -virus, enterovirukset ja West Nile -virus voivat johtaa enkefaaliittiin tai meningokseen. Sieni-infektioita, kuten Cryptococcus neoformans, tavataan erityisesti immuunivahingoista kärsivillä. Loiset, kuten Toxoplasma gondii, voivat aiheuttaa aivotoiminnan muutoksia ja tulehduksia. Prioneja voivat aiheuttaa prionisairauksia, kuten Creutzfeldt–Jakobin tautia. Aivopatogeenit voivat tunkeutua keskushermostoon verenkierron, suoran läheisyyden tai sisäelinten infektion leviämisen kautta sekä joskus infektiosta johtuvan tulehduksen kautta.

Oireet ja diagnosointi riippuvat patogeenistä ja invasiivisen infektion vakavuudesta. Yleisiä merkkejä ovat kuume, päänsärky, niskan jäykkyys, sekavuus, kouristukset ja joskus tajunnan heikkeneminen. Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon, aivokalvotulehduksen tai enkefaaliitin epäilyyn sekä laboratoriotutkimuksiin: verikuviin, kuvantamistutkimuksiin ( MRI, CT), aivopunktiosta saatavaan CSF-tutkimukseen sekä mahdollisiin PCR- ja kulttuuritesteihin, jotka voivat määrittää etiologian.

Hoito perustuu löydetylle etiologialle: antibiootit bakteerinfektioihin, antiviraalit virustartuntoihin, antifungaaliset lääkkeet sieniperäisiin infektioihin sekä antiparasiittiset hoidot loistartuntoihin. Tukitoimet, nestehoito ja kallonsisäisen paineen hallinta voivat olla tarpeen. Ennuste vaihtelee suuresti patogeenin, infektion vakavuuden ja potilaan taustatekijöiden mukaan. Ehkäisyyn sisältyy rokotteet, hygienian parantaminen, ruokaturva sekä hyvät torjuntatilanteisiin liittyvät toimet.