agilemallit

Agilemallit ovat ketterän ohjelmistokehityksen lähestymistapoja, joissa työ etenee toistuvina, lyhyinä sykleinä ja toimitukset ovat inkrementaalisia. Lähtökohtana on tiimityö, jatkuva oppiminen sekä tiukan palautteen hyödyntäminen asiakkaalta ja sidosryhmiltä muuttuvien vaatimusten huomioimiseksi.

Ne kehittyivät vastauksena perinteisten vesiputousmallien rajoituksiin. Agile Manifesto julistettiin vuonna 2001; sen neljä arvoa ja 12 periaatetta korostavat yksilöitä ja vuorovaikutusta, toimivaa ohjelmistoa, asiakkaan kanssa tehtävää yhteistyötä sekä muutoksiin reagoimista.

Yleisimpiä agile-malleja ovat Scrum, Kanban sekä Extreme Programming (XP). Muita merkittäviä malleja ovat Lean-ohjelmistokehitys, Crystal-perhe, Dynamic Systems Development Method (DSDM) ja Feature-Driven Development (FDD). Scrum määrittelee roolit (Product Owner, Scrum Master, kehitystiimi), sprintit ja backlogin. Kanban painottaa visuaalista työnkulkua ja työn keskeyttämistä (WIP-rajoja). XP korostaa teknisiä käytäntöjä kuten pariohjelmointia, testivetoista kehitystä ja jatkuvaa integrointia. Lean-ohjelmistokehitys keskittyy hukkaamisen poistamiseen ja arvon virtauttamiseen; Crystal tarjoaa projektin ominaisuuksiin räätälöitäviä menetelmäominaisuuksia; DSDM korostaa aikaraamin sisältäviä iteraatioita ja tiukkaa käytäntöjen noudattamista; FDD järjestää kehityksen ominaisuuksien ympärille.

Agile-malleja käytetään laajasti ohjelmistokehityksessä ja IT-palveluissa. Skaalausmalleja, kuten SAFe, LeSS ja Scrum@Scale, sovelletaan kun useat tiimit työskentelevät yhdessä suuremmissa projekteissa. Toteutuksessa korostuvat jatkuva palaute, iteratiivinen kehitys ja organisaation tuki.

Sivuvaikutuksena on haasteita kuten organisaation kulttuuri- ja johtamisvalmiuden puute, väärin sovitetut mittarit sekä tarve koulutukselle ja osaamisen kehittämiselle. Menestyminen edellyttää selkeää visiota, asiakkaan sitoutumista sekä kykyä räätälöidä malli projektin ominaisuuksiin.

Katso myös: ketterä ohjelmistokehitys, Agile Manifesto, Scrum, Kanban.