agglomeroidut

Agglomeroidut ovat materiaaleja, joissa yksittäiset hiukkaset ovat kiinnittyneet toisiinsa muodostaen suurempia, yhdessä hitsautuneita kokonaisuuksia, eli agglomeraatteja. Termi on peräisin englannin sanasta agglomerated ja se on suomalaisessa käytössä muodostettu -oid-suffixillä viittaamaan tällaisen rakenteen muotoon.

Käyttöyhteyksiä on useita. Teollisuudessa agglomeroidut hiukkaset mahdollistavat paremman virtaavuuden, sekoitettavuuden ja käsittelyn. Esimerkkejä ovat rautamalmin pelletöinti sekä lannoite- ja farmaseuttiset granulaatit. Geologiassa ja maaperätutkimuksessa agglomeraatit kuvaavat kosteuden tai sideaineiden vaikutuksesta muodostuneita kiteitä tai kappaleita, jotka ovat kiinnittyneet toisiinsa.

Valmistusmenetelmät perustuvat hiukkasten koon kasvattamiseen ja kappaleiden sitomiseen. Yleisiä keinoja ovat granulaatio, pelletointi sekä tiivistäminen ja sitouttaminen kosteudella tai sidosaineilla. Prosessit voivat hyödyntää kuumuutta, kosteutta tai kemiallisia sideaineita riippuen halutusta rakenteesta ja käyttötarkoituksesta.

Ominaisuuksiltaan agglomeroidut materiaalit ovat tyypillisesti suurempia kuin alkuperäiset hiukkaset ja niillä on usein erilainen pinta-aktiivisuus, tiheys ja läpäisevyys. Ne voivat parantaa mekaanista kestävyyttä ja käsittelyominaisuuksia, mutta niiden käyttäytyminen kosteudessa ja reaktiivisuus voivat muuttua riippuen sidosaineista ja valmistusmenetelmistä.

Yhteenvetona agglomeroidut kuvaavat yleisesti yhteenliitettyä hiukkanenjoukkoa, jonka rakenne ja ominaisuudet on tarkoitettu optimoimaan materiaalin käytännön käsittely ja suorituskyky.