Yöttömyysjaksonit

Yöttömyysjaksonit, eli yötön yö, on ilmiö, joka esiintyy maantieteellisillä alueilla napapiirien pohjois- ja eteläpuolella tiettyinä aikoina vuodesta. Tänä aikana aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauteen. Ilmiö johtuu Maan akselin kallistumasta suhteessa sen kiertorataan Auringon ympäri.

Pohjoisella pallonpuoliskolla yöttömyysjaksonit ajoittuvat kesäkuukausiin, erityisesti kesäkuun kesäpäivänseisauksen tienoille. Mitä lähempänä napaa ollaan, sitä pidempi yöttömyysjakso on. Huippuvuorilla kesäpäivänseisauksen aikaan aurinko voi paistaa vuorokauden ympäri. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaava ilmiö, jota kutsutaan myös yöttömäksi yöksi, esiintyy joulukuun kesäpäivänseisauksen aikaan.

Yöttömyysjaksoilla on merkittäviä vaikutuksia luontoon ja ihmisten elämään alueilla, joilla ne esiintyvät. Luonnon eläimistö ja kasvillisuus sopeutuvat jatkuvaan päivänvaloon, mikä vaikuttaa muun muassa lisääntymisaikoihin ja vuodenaikaisiin muutoksiin. Ihmisille yötön yö voi tuoda mukanaan sekä hyötyjä että haittoja. Vaikka lisääntynyt päivänvalo voi parantaa mielialaa ja lisätä aktiivisuutta, jatkuva valoisuus voi myös häiritä unirytmiä ja aiheuttaa unettomuutta. Yöttömyysjaksojen aikana matkailu lisääntyy usein näillä alueilla.