Yksisoluiset

Yksisoluiset, tarkoittaen yksisoluisia eliöitä, ovat sellaisia organismeja, joiden elimistö muodostuu yhdestä solusta. Niihin kuuluvat sekä prokayotiset ryhmät, kuten bakteerit ja arkeonit, että useat eukaryoottiset yksisoluiset lajit kuten protistit, jotkut yksisoluiset levät sekä hiivat. Yksikkösolu hoitaa kaikki elämän kannalta oleelliset toiminnot, kuten ravinnon hankinnan, kasvun, lisääntymisen ja ympäristöön reagoinnin.

Rakenne ja toiminta vaihtelevat suuresti. Yksisoluiset voivat olla pienikokoisia pyöreitä soluja tai pitkiä, sukkulamaisia muotoja, ja niillä on erilaisia rakenteellisia sopeumia, kuten flagelleja, sissimäisiä haaraumia tai vakuolirakenteita. Niillä ei ole kudoksia tai elimiä samalla tavalla kuin monisoluisilla organismeilla.

Tapahtumat haituvat yleisesti suvullisesti. Bakteerien ja monien protistien kohdalla yleinen lisääntyminen on aseksuaalista, yleensä jakautumalla kahtia. Joillakin lajeilla on myös suvullisia tai geneettistä vaihtelua lisääviä prosesseja, kuten konjugaatio tai kantasolu- tai itiötuotanto.

Metaboliareitit ovat moninaisia: fotosynteesiin kykenevät yksisoluiset voivat tuottaa oman energiansa valoenergian avulla, kun taas toiset ovat chemo-organo-/kemioautotrofeja tai heterotrofisia ja käyttävät ympäristön orgaanisia tai epäorgaanisia aineita ravintonaan.

Ympäristöt, joissa yksisoluiset elävät, kattavat lähes kaikenlaiset elinympäristöt merestä maaperään sekä poikkeuksellisiin ekosysteemeihin kuten kuumiin lähteisiin ja happamisiin vesistöihin. Ne ovat olennaisia mutta monimuotoisia sekä ekologisesti että taloudellisesti: ne kierrättävät ravinteita, muodostavat perusosaa monien ekosysteemien primaarista tuotannosta, ja jotkut ovat patogeenejä tai käytettyjä teollisuudessa ja biotieteellisessä tutkimuksessa.

Lisätietoja: bakteerit, arkeonit, protistit, hiivat, levät, monisolukkuus.