Yksijuosteita

Yksijuosteita tarkoittaa polynukleotideja, jotka koostuvat yhdestä ketjusta, toisin kuin kaksijuosteiset molekyylit kuten yleisesti esiintyvä kaksijuosteinen DNA. Yksijuosteista DNAa (ssDNA) ja yksijuosteista RNAa (ssRNA) esiintyy sekä luonnossa että laboratorioissa, ja ne voivat toimia sekä genomina että reaktiivisina molekyyleinä.

Biologisessa kontekstissa yksijuosteet liittyvät usein prosesseihin, joissa DNA tai RNA on väliaikaisesti yksijuosteisessa tilassa. Esimerkiksi DNA:n replikaatioon ja transkriptioon liittyy yksijuosteisia tiloja, ja jotkut virukset omistavat yksijuosteisen genomin, kuten ssRNA- ja ssDNA-virukset. Lisäksi useat toisiinsa kiertyneet, yksijuosteiset RNA-molekyylit voivat muodostaa monimutkaisia sekundaarirakenteita, kuten hairpin- tai stem-loop -rakenteita, jotka vaikuttavat lukukoneiden sitoutumiseen ja rakenteellisiin ominaisuuksiin.

Rakenteellisesti yksijuosteisuus mahdollistaa intramolekulaarisen baseparin novellit, mikä johtaa rakenteellisiin korkeusvaihteluihin ja osittain ennustamattomiin konformaatiopysäköihin. RNA:ssa uratsiili korvaa tymiin, mikä vaikuttaa sekä rakenteeseen että tietoineen toimintaan. DNA:lla yksijuosteisuus vaikuttaa stabiiliuteen ja nuclease-herkkyyteen; korkeampi G-C-sidos vakauttaa rakenteita.

Käytännössä yksijuosteita käytetään laboratoriossa monin tavoin, kuten havaitsemisissa ja hybridisaatioissa, aptamereissa, sekä sekvensointiprosesseissa ja eristämisessä, joissa tarvitaan yksijuosteista rakennetta. Yksijuosteisten molekyylien tuntemus on keskeinen osa geneettistä ilmaisua, virusten biologiaa ja bioteknologiaa.

---