Yhteishuolto

Yhteishuolto on suomalaisessa perheoikeudessa käytetty termi, jolla tarkoitetaan vanhempien yhteistä vastuuta lapsen huollosta ja kasvatuksesta. Yhteishuolto tarkoittaa, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen elämään, tekevät yhteisiä päätöksiä tärkeissä asioissa kuten koulutus, terveydenhuolto sekä asuin- ja arkipäiväiset järjestelyt, vaikka vanhemmat eivät asu samassa kodissa. Yhteishuolto on vastakohta yksinhuollolle, jossa vain toinen vanhempi kantaa huoltovastuun.

Lainsäädäntö ja päätöksenteko: Yhteishuoltoa voidaan toteuttaa vanhempien välisellä sopimuksella tai käräjäoikeuden päätöksellä. Käytännössä ratkaisut voivat liittyä lapsen asumiseen, huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen sekä lapsen edun toteuttamiseen. Sopimus tai päätös määrittelee yleensä, miten päätökset tehdään, miten lapsi asuu kumman luona sekä miten yhteydenpito ja yhteistyö sujuvat.

Käytännön toteutus: Edellyttää avointa viestintää ja suunnittelua. Usein laaditaan vanhempien välinen kasvatus- tai huoltotoimintasuunnitelma; asetetaan säännöt tiedonkulusta, koulumatkoista, terveydenhuollosta ja vapaa-ajan järjestämisestä. Mikäli vanhemmat eivät pysty yhteistyöhön, sovittelua tai oikeudellisia ratkaisuja voidaan käyttää.

Vaikutus lapseen: Tavoitteena on lapsen mahdollisimman hyvä suhde molempiin vanhempiin ja vakauden luominen. Ristiriidat voivat kuitenkin vaikuttaa lapseen, jos yhteistyö ei onnistu.