Yhdistelmämuotoja

Yhdistelmämuotoja on suomen kielessä termi, jota käytetään kuvaamaan muotoja, joissa merkitys tai kieliopillinen funktio syntyy yhdistämällä useampia elementtejä. Käsite on yleinen kielitieteellisessä työssä, mutta sen tarkka määritelmä vaihtelee kirjoittajasta riippuen. Yleisesti yhdistelmämuotoja tarkastellaan kolmessa päätyypissä:

- Yhdyssanat, joissa kaksi tai useampi sana muodostaa uuden sanan, jolla on oma merkityksensä. Esimerkkejä ovat tietokone, koulutalo tai kirjastoauto. Yhdyssanat voivat olla kirjoitusasultaan kiinteitä ja yleisesti kirjoitetaan yhteen, vaikka joissakin tapauksissa käytetään väliviivaa.

- Numerot, jotka muodostuvat sanoista peräkkäin kymmeniä ja yksiköitä tai muita osia luodakseen kokonaisluvun ilmaisun. Esimerkiksi kolmekymmentäviisi on 35 ja kolmekymmentäyksi on 31. Näissä muodostuksissa merkitys ja lukutapa ovat johdettavissa osien yhdistelystä.

- Periphrastiset tai apuverbin yhdistelmät, joissa aikamuotoa, aspektia tai tilaa ilmaistaan yhdistämällä pääverbin kanssa apuverbiin tai osallistujan muotoon. Esimerkki on olen tehnyt, jossa apuverbi Olla yhdistyy osallistujan perfektimuotoon. Näin muodostuvat kielen aikamuodot ja asemantasaus ovat monimutkaisia.

Käyttökontekstit ja luokittelut voivat vaihdella: termiä käytetään kielentutkimuksessa yleisesti, mutta eri lähteet voivat määritellä yhdistelmämuodon laajuuden eri tavoin. Etymologisesti sana muodostuu yhdistää- ja muoto-sanoista. Yhdistelmämuotoja tutkitaan sekä sananmuodostuksen että syntaksin näkökulmasta, ja niitä hyödynnetään esimerkiksi kielioppikirjoissa sekä luonnollisen kielen käsittelyssä.