Vuoristoja

Vuoristoja ovat maapallon pitkäkestoisia, jyrkkiä vuorijonoja, jotka kohoavat ympäröivästä maastosta selvästi erottuvasti. Ne muodostuvat litosfäärilaattojen liikkeiden ja eroosion yhteisvaikutuksesta, ja ne voivat koostua useammista alavuoristoista sekä korkeista huippu- ja laaksoalueista. Vuoristoja voi olla sekä nuoria että vanhoja, ja niiden muodot sekä maisema vaihtelevat ilmaston ja geologisen historian mukaan.

Useimmat vuoristot syntyvät, kun maankuorta kohoaa ja kaartuu laattojen törmätessä toisiinsa tai kun yksi laatta puristuu toisen alle. Tällainen orogeneesi aiheuttaa poimutusta, murtumista ja kallistumia. Eroosio sekä jäätiköityminen muokkaavat syntyneitä muodostumia, luoden laaksoja, teräviä huippuja ja erilaisia reunakivilajeja.

Maapallolla on lukuisia suuria vuoristoja eri puolilla maailmaa. Esimerkkejä ovat Himalajat Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, Andit Etelä-Amerikassa, Alpit Euroopassa, Kalliovuoret Pohjois-Amerikassa sekä Atlasvuoristo Pohjois-Afrikassa. Vuoristot vaikuttavat ilmastoon ja sademäärään sekä tarjoavat elinympäristöjä, vesivaroja ja mahdollisuuksia vapaa-ajan toimintoihin. Ne ovat kuitenkin alttiita ilmastonmuutokselle: jäätiköiden sulaminen, permafrostin paksuuntuminen ja maastopalot voivat lisätä luonnononnettomuuksia sekä vaikuttaa paikalliseen talouteen ja elinkeinoihin.