Vokaaliliitteet

Vokaaliliitteet ovat liitteitä, joiden ensimmäinen äänne on vokaali, ja jotka liitetään sanan vartaloon. Tämä liitteiden luokka muodostaa vastakohdan konsonanttiliitteille. Vokaaliliitteet ovat yleisiä suomalais-ugrilaisissa kielissä ja niillä on sekä taivutuksellisia että derivatiivisia tehtäviä.

Foneettisesti ja fonologisesti vokaaliliitteet noudattavat tavallisesti vokaaliharmoniaa: liitteiden vokaalit sopeutuvat kantasanan vokaaleihin. Joissakin tapauksissa kantasanan loppuun voidaan lisätä yhdistävä vokaali, jotta vältetään kahden vokaalin vierivierailu tai jotta liitteet voivat yhdistyä sujuvasti.

Sovellukset ja syntaksiset funktiot: vokaaliliitteet voivat merkitä taivutuksen lukua tai sijamuotoa sekä tarjota derivatiivisia merkityksiä. Ne voivat esiintyä yksittäisinä tai useiden liitteiden ketjuina, ja niiden muotoon vaikuttavat sekä kantasanan että liitteen taivutussäännöt sekä vokaaliharmonia.

Typologinen ja vertailullinen näkökulma: vokaaliliitteet ovat tutkimuksellisesti tärkeä osa Finnic-kielten morfologiaa. Eri kielissä niiden hyödyntäminen ja muoto voivat poiketa toisistaan, mikä heijastuu muun muassa harmonian käytännöissä ja liitteiden ketjuttamisessa. Tutkimus vertaa vokaaliliitteitä konsonanttiliitteisiin ja valaisee, miten äännejärjestelmien kehitys on muokannut liitteiden muotoa.

Yhteenveto: vokaaliliitteet ovat keskeinen käsite suomalais-ugrilaisten kielten morfologiassa, ja niitä tarkastellaan usein yhdessä konsonanttiliitteiden kanssa kielten rakenteen ja historiallisen kehityksen ymmärtämiseksi.