Voiteluolosuhteet

Voiteluolosuhteet ovat ne olosuhteet, joissa voiteluaine toimii teknisissä järjestelmissä. Ne vaikuttavat siihen, miten pieninä kitka ja kuluminen pysyvät, sekä kuinka tehokkaasti järjestelmä voidaan jäähdyttää. Voiteluolosuhteet määräytyvät sekä ympäristötekijöistä että koneen toimintatiloista: lämpötilasta, paineesta, nopeudesta sekä voiteluaineen viskositeetista. Keskeisiä muuttujia ovat myös filmikerroksen paksuus, kosketuspintojen karheus sekä voiteluaineeseen päätyvät epäpuhtaudet ja veden aiheuttamat muutokset.

Voitelun tilat voidaan luokitella tyypillisesti hydrodynaamiseen voiteluun, elastohydrodynaamiseen voiteluun sekä rajattuun (rajapinnalla esiintyvään) voiteluun. Hydrodynaamisessa voitelussa muodostuu täysi öljyfilmi erilaisten liikuttajien pintojen väliin. Elastohydrodynaamisessa korkeilla paineilla muodostuva filmi kestää kovia muodostumia, joita esiintyy erityisesti kuljetus- ja voimansiirron komponenteissa. Rajatun voitelun tilat puolestaan kuvaavat tilanteita, joissa täydellistä filmiä ei muodostu, ja kitkataso sekä kuluminen voivat olla suurempia.

Puhtaudella, lämpötilalla ja lisäaineiden koostumuksella on merkittävä rooli. Vesipitoisuus, epäpuhtaudet ja veden erottuminen voivat vaikuttaa viskositeettiin sekä lisätä korroosioriskiä. Lämpötilan nousu alens viskositeettia ja voi vaarantaa riittävän suojafilmikuvan, mikä korostaa jäähdytyksen ja huolellisen kunnossapidon merkitystä. Säännöllinen öljyn laadun valvonta, suodatus ja oikea viskositeetti ovat olennaisia.

Ylläpito ja optimointi perustuvat oikean viskositeetin valintaan, asianmukaiseen voiteluaineen vaihtoon sekä kontaminaation minimointiin. Tärkeää on myös varmistaa järjestelmän puhdistus, asianmukainen suojakalvo ja riittävä jäähdytys, sekä kohdistaa toimenpiteet laitteiston käyttötarkoituksen ja kuormituksen mukaan. Esimerkkejä ovat moottoriöljyt sekä teollisuuden laitteiden laakeri- ja hammaspyöräjärjestelmien voitelu.