Virtuaalitodellisuus

Virtuaalitodellisuus (VR) on tietokoneen tuottama, kolmiulotteinen ja vuorovaikutteinen ympäristö, jonka kokeminen tapahtuu yleensä pää- sekä kehon liikkeiden seurannalla ja erityisillä näytöillä tai kuulokkeilla. Käyttäjä voi olla täysin erillään todellisesta ympäristöstään ja vuorovaikuttaa digitaalisen maailman kanssa, joka voi jäljitellä todellisuutta tai olla täysin fiktiivinen.

Teknologiaan kuuluvat laitteet ja järjestelmät, kuten pääkoppaan kiinnitettävä näyttö (head-mounted display, HMD), liikkeen seuranta (gyroskoopit, magnetometria ja kameroiden tunnistus), sekä ohjaimet ja haptiset laitteet. Äänet voivat olla kolmiulotteisia. VR-sovellukset vaativat tietokoneen, pelikonsolein tai itsenäisen laitteen sekä ohjelmiston, joka tulkitsee käyttäjän liikkeet ja tuottaa visuaalisen sisällön reaaliajassa.

VR:n kehitys alkoi varhain 1960-luvulla Sensorama- ja Varian laitteilla, mutta laajemmin käytännön sovelluksiin VR-saapui 1990-luvulla ja 2010-luvun alussa Oculus Riftin myötä. Nykyään monet VR-laitteet ovat itsenäisiä tai tarjoavat inside-out-seurannan, jolloin seuranta tapahtuu kameroiden. Tulevat kehityssuunnat painottavat parempaa resoluutiota, pienempää viivettä ja laajempaa sisällöntarjontaa.

VR-sovellukset kattavat pelejä, koulutuksen, terveydenhuollon, suunnittelun ja teollisuuden. Ne mahdollistavat taito- ja riskittömän harjoittelun, esimerkiksi kirurgisissa leikkauksissa, lentosimulaattoreissa sekä arkkitehtuurin ja tuotesuunnittelun prototyyppien tarkastelun sekä etätyötilojen simuloinnin.

Haasteina ovat muun muassa cybersickness- sekä liikkeen aiheuttamat oireet, teknologian hinta, ohjelmistojen laatu ja saavutettavuus. Tietosuoja ja käyttäjien terveys ovat myös huomioitavia. Tulevaisuudessa VR voi tukea yhä useampia yhteisöllisiä ja työ- sekä oppimisympäristöjä sekä yhdistyä muihin todellisuustyyppeihin.