Viljelykaatojen

Viljelykaatojen käsite viittaa tilanteisiin, joissa viljelykasvien sato tai tuotanto romahtaa merkittävästi ja jää odotettua pienemmäksi. Ilmiö voi kohdistua alueellisesti yhteen viljelykauppaa tai maatalousaluetta koskien tai olla laajemmin kansallinen tai jopa maailmanlaajuinen kysymys. Viljelykaatoja voidaan tarkastella sekä lyhytaikaisina satokauden menetyksinä että pitkään jatkuvina tuotantohuippujen heikkenemisenä.

Taustalla on usein useita tekijöitä, jotka voivat olla sekä abiottisia että biotisia. Sääolot kuten kuivuus, pakkanen tai äärimmäiset lämpötilat, liiallinen sademäärä ja tulvat voivat heikentää kasvien kasvua. Taudit ja tuholaiset voivat aiheuttaa nopeasti laajamittaisia vaurioita, kuten perunasyöpätaudit tai viljan rikkakasvivahingot. Maan rakenteen heikkeneminen, ravinnepuute, eroosioperäiset korttavuudet ja kasvuun soveltumattomat viljelytavat voivat lisätä herkkien lajien herkkyyttä. Taloudelliset, logistiset ja kansalliset tekijät, kuten markkinahäiriöt, varastointikapasiteetin puute tai tuontirajoitukset, voivat pahentaa tilannetta.

Seuraukset voivat olla vakavia: elintarvikevarojen kaventuminen, hinnannousut, maatalousyrittäjien velkaantuminen ja maaseudun muuttoliike. Ilmiöitä seurataan usein satojen tuotantokyvyn, sadojen volatiliteetin ja ruoantuotannon riippuvuuden kautta. Sopeutumisessa keskitytään viljelykasvien monipuolistamiseen, parempiin kastelu- ja suojelumenetelmiin, tauti- ja tuholaisriskien hallintaan sekä varastointi- ja markkinahäiriöiden hallintaan.

Katso myös elintarviketurva, sato, ilmastonmuutos ja maatalouspolitiikka. Viljelykaatojen tutkimus ja seuranta on osa laajempaa ruokaturvan ja maatalouden resilienssin arviointia.