Viiniä

Viiniä on alkoholipitoinen juoma, jonka valmistus perustuu rypälemehun sokerien fermentointiin hiivojen avulla. Viinin laatu ja tyyli määräytyvät rypälelajikkeiden, kasvupaikan (terroirin) sekä tuotantoprosessin vaiheiden yhteisvaikutuksesta. Viiniä voidaan luokitella värin mukaan valkoviiniin, punaviiniin sekä roseeviiniin, ja lisäksi lukuisine kuohuviinein. Valkoviinejä valmistetaan usein ilman pitkää kuorikrystä, jolloin väri on vaaleampi; punaviineissä käymisen aikana kuoret vaikuttavat väriin, makuusiin ja tanniinisiin rakenteisiin. Roseeviinit syntyvät lyhyemmästä kuorikerroksen kontaktista punaviinien valmistuksessa. Kuohuviinien erityispiirteenä on toinen käyminen ja mahdollinen kuplien muodostuminen.

Päävaiheet tuotannossa ovat korjuu, puristus, käyminen ja kypsytys. Sokeri muuttuu alkoholiksi hiivojen toimesta, ja kypsytys tapahtuu usein teräs- tai tammitynnyreissä sekä välillä pullossa, mikä kehittyy viinin aromi- ja rakennetunteeseen. Viinejä voidaan valmistaa kuivina, puolikuivina tai makeina, ja niiden makeusaste sekä hapokkuus vaikuttavat ruokaisiin käyttötarkoituksiin.

Rypälelajikkeet ja alueellinen alkuperä vaikuttavat suuresti viinin luonteeseen. Esimerkkejä yleisistä valkoviinilajikkeista ovat Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Riesling; punaviinilajikkeita ovat Cabernet Sauvignon, Merlot ja Pinot Noir. Maailmanlaajuisesti tunnettuja viinialueita ovat Länsi- ja Keski-Eurooppa sekä Uusi maailma, kuten Ranska, Italia, Espanja, Saksat, Uusi-Seelanti ja Chile, joiden alueet tuottavat monipuolisia viinejä.

Tarjoilu ja nautinto riippuvat usein lämpötilasta ja astioista: valkoviinit 7–12°C, rosé noin 8–12°C ja punaviinit 14–18°C. Viinien säilytys, dekantointi ja ruokaparitus ovat yleisiä käytäntöjä, jotka korostavat juoman ominaisuuksia. Viinillä on pitkä, monimuotoinen historia ja kulttuurinen merkitys monissa yhteisöissä ympäri maailmaa.