hiivojen

Hiivat ovat yleisnimi yksisoluisille sienen kaltaisille mikrobeille, joita esiintyy monenlaisissa ympäristöissä. Suurin osa hiivoista kuuluu kahteen pääryhmään, Ascomycota- ja Basidiomycota-lahkoihin. Ne ovat eukaryoottisia organismeja, joiden solut ovat kooltaan tyypillisesti muutamia mikrometrejä. Hiivat voivat sopeutua erilaisiin olosuhteisiin ja niiden elämäntavat vaihtelevat lajista toiseen, mukaan lukien lisääntyminen ja fermentaatio.

Lisääntyminen tapahtuu useimmiten suvuttomasti palkeenkaltaisesti eli budding, mutta joillakin lajeilla on myös suvullinen lisääntyminen. Hiivat käyttävät energianaan glukoosia; hapen ollessa läsnä ne voivat suorittaa aerobista energiantuotantoa, mutta ilman happea ne usein fermentoivat sokerit etanoliksi ja hiilidioksidiksi.

Ekologia ja merkitys: Hiivoja esiintyy runsaasti luonnossa, esimerkiksi hedelmissä, kasvissa ja maaperässä, sekä ruoka- ja juomateollisuudessa. Näiden fermentaatio on olennaista leivän kohoamisessa ja alkoholijuomien valmistuksessa; lisäksi hiivoja käytetään bioteknologiassa entsyymien ja proteiinien tuottamiseen sekä tutkimusmalleina solujen perusprosessien ymmärtämisessä. Saccharomyces-suku on yleisin, mutta lajeja on runsaasti, esimerkiksi Candida-, Kluyveromyces- ja Pichia-suvusta.

Terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta hiivoja on sekä hyödyllisiä että joskus haitallisia. Candida-suvun lajit voivat aiheuttaa infektioita immuunivajeisilla potilailla, kun taas Saccharomyces cerevisiae on laajasti käytetty malli organismi ja teollisuuskäytössä. Yleisesti hiivoja tarkkaillaan ja niiden kasvatusolosuhteita hallitaan tuotantoprosesseissa.