Rypälelajikkeet

Rypälelajikkeet ovat rypäleiden erilaisten lajikkeiden kokonaisuus, joita viljellään ensisijaisesti erilaisten käyttötarkoitusten mukaan. Suurin osa viiniviljelyssä käytettävistä lajikkeista on Vitis vinifera -lajikkeita, mutta viljelyssä on myös hybridi- ja interspecific-lajikkeita, jotka yhdistävät piirteitä useammasta Vitis-suvusta. Lajikkeiden valintaan vaikuttavat makuprofiili, sokeripitoisuus, happamuus, kypsyminen sekä sään ja taudinaiheuttajien vastustuskyky.

Viinilajikkeet muodostavat tärkeän sanaston, jossa korostuvat aromit, rakenne ja kyky kehittää monipuolisia viinejä. Tunnettuja esimerkkejä ovat Chardonnay, Cabernet Sauvignon, Pinot Noir, Riesling ja Sauvignon Blanc. Viinilajikkeet voivat olla sekä valko- että punaviinejä tuottavia, ja ne menestyvät eri alueiden terroireilla sekä eroavat tarhanhoidon ja keräysajankohdan mukaan.

Ruokarypäleet eli table grapes ovat rypäleitä, joita kasvatetaan suoraan syötäväksi. Niillä arvostetaan mehevyyttä, purutuntumaa, väriä ja säilyvyyttä, usein pienempiä siemeniä sekä parempaa varastoitavuutta. Suosittuja kaupankäyntilajikkeita ovat Thompson Seedless (Sultana), Red Globe ja Concord, joilla kaikilla on laajaa kuluttajakäyttöä.

Hybridit ja interspecific-lajikkeet on kehitetty parantamaan taudin- ja kylmäkestävyyttä sekä soveltuvuutta haastavampiin ilmastoihin. Esimerkkejä ovat Concord, Niagara ja Seyval Blanc. Näitä lajikkeita käytetään erityisesti alueilla, joilla perinteinen Vitis vinifera ei aina menesty optimaalisesti.

Viljely käytännössä perustuu sekä lajikkeen ominaisuuksiin että alueen olosuhteisiin. Rypäleet kasvavat köynnöillä, joita tukea kosteille ja valoisille paikoille, ja juuritus ja taustavaikutukset voivat vaatia phylloxera-suojatut juurikkaita. Lajikkeiden valinta heijastaa sekä kaupallisia että kuluttajatarpeita sekä sopeutumista ilmaston muutoksiin.