Verisuonetvasen

Verisuonetvasen on termi, jota käytetään kuvaamaan kehon vasemman puoliskon verisuonistoa ja siihen kuuluvia rakenteita, kuten sydämen vasenta puolta sekä vasemman puoliskon valtimo- ja laskimoverkostoja. Se kattaa sekä sydämen vasemman eteisen ja vasemman kammion toiminnan että kehon systeemisen verenkierron vasemmalta puolelta lähtevät ja sinne palautuvat verisuonet.

Sydämen vasen puoli koostuu vasemmasta eteisestä ja vasemmasta kammiosta. Vasen eteinen vastaanottaa hapekasta verta keuhkoista keuhkojen hiussuonista; veri siirtyy vasempaan kammiokammiosta verenkiertoon aortan kautta. Aortan kaari antaa vasemmalle puolelle kaksi suurta suonta: vasemman yhteisen kaulavaltimon ja vasemman olkavarsivarren valtimon, ja näiden ohella arteriakäämä antaa myös useita muita vasemman kehon alueille meneviä valtimoita. Monterkkoinen aortta jatkuu alaraajoihin asti, muodostaen rintakehän ja vatsan alueen pysyviä valtimopäätteitä.

Laskimopuolelta verisuonetvasen sisältää vasemman sisäisen kaulalaskimon ja vasemman hartian ja käsivarren alueen laskimot, jotka yhdistyvät muodostamaan vasemman rintakehän rintalaskimon. Tämä rintalaskimo liittyy oikeanpuoleisiin laskimoihin ja muodostaa suurten verisuonten kautta suurimman paluukanavan, suonien päätyttyä ylöspäin yhteenlaittuvana yläonttolaskimona (supravenoja). Verisuonetvasen pitää mukana myös keuhkojen laskimot, joista vasen keuhkolahti palauttaa hapekkaan veren vasempaan eteiseen.

Kliinisessä kontekstissa vasemman verisuoniston muutokset, kuten ateroskleroosi tai aortan kaaren rakenteelliset muutokset, voivat vaikuttaa verenkiertoon sekä pään, yläraajojen että sisäelin alueiden veren saantiin. Verisuonetvasen terminology ja anatomiatiedot ovat keskeisiä olennaisissa kliinisissä kuvauksissa, radiologiassa ja kirurgiassa.