Veriryhmäjärjestelmiä

Veriryhmäjärjestelmiä ovat erilaisia tapoja luokitella ihmisen verisolujen pintaproteiineja, joita kutsutaan antigeeneiksi. Nämä antigeenit voivat aiheuttaa immuunivasteen, jos vierasta verta siirretään henkilölle, jolla ei ole kyseisiä antigeenejä. Tärkeimmät ja tunnetuimmat veriryhmäjärjestelmät ovat ABO ja Rh.

ABO-järjestelmä perustuu A- ja B-antigeenien läsnäoloon tai poissaoloon punasolujen pinnalla. Henkilöllä voi olla A-antigeeni (veriryhmä A), B-antigeeni (veriryhmä B), molemmat antigeenit (veriryhmä AB) tai ei kumpaakaan (veriryhmä 0). Verenplasmassa on vasta-aineita niitä antigeenejä vastaan, joita henkilön omissa punasoluissa ei ole. Esimerkiksi henkilöllä, jolla on veriryhmä A, on anti-B-vasta-aineita.

Rh-järjestelmä tunnistaa erityisesti D-antigeenin. Jos D-antigeeni on läsnä, henkilö on Rh-positiivinen (Rh+). Jos sitä ei ole, henkilö on Rh-negatiivinen (Rh-). Rh-negatiivisilla henkilöillä voi kehittyä vasta-aineita D-antigeenia vastaan, jos he altistuvat Rh-positiiviselle verelle, esimerkiksi raskauden tai verensiirron yhteydessä.

Näiden kahden järjestelmän yhdistelmä (esim. A+, O-, AB+) on tärkeä verensiirroissa, jotta vältetään vaaralliset punasolujen aggregaatiot ja hemolyysi. On olemassa myös lukuisia muita harvinaisempia veriryhmäjärjestelmiä, joilla voi olla merkitystä tietyissä tilanteissa, kuten vaikeissa verensiirroissa tai perinataalisessa hemolyyttisessä taudissa. Veriryhmämääritys on rutiininomainen toimenpide ennen verensiirtoa ja raskauden aikana.