Verenvuotoriskin

Verenvuotoriskin (verenvuotoriski) käsite kuvaa yksilön todennäköisyyttä kokea merkittävää verenvuoto tietyssä hoito- tai elämäntilanteessa. Se on keskeinen huomio esimerkiksi kirurgisen toimenpiteen suunnittelussa, antikoagulantti- tai antitromboottisen hoidon aikana sekä tilanteissa, joissa verenvuoto voi johtaa vakaviin komplikaatioihin.

Riskitekijät jakautuvat potilaaseen ja toimenpiteeseen liittyviin. Potilaan yleiskunto, ikä, maksasairaudet, munuaissairaudet, verisyyt ja perinnölliset tai hankitut hyytymishäiriöt voivat lisätä verenvuodon riskiä. Lääkityksenä huomioidaan antikoagulantit, antitrombosyytit sekä NSAID-lääkkeet. Myös akuuttinen tulehdus, runsas alkoholin käyttö tai aiemmat verenvuotoepäilyt voivat vaikuttaa riskin suuruuteen.

Arviointi ennen toimenpidettä perustuu sekä kliiniseen historiaan että tutkimuksiin. Potilaan aiemmat verenvuototilanteet, leikkaus- tai anestesiakokemukset sekä perinnölliset sairaudet kartoitetaan anamneesin avulla. Laboratoriokokeissa katsotaan trombosyyttien määrä sekä veren hyytymistekijät, kuten INR ja APTT; erikoistestit tehdään tarpeen mukaan.

Hallinta räätälöidään yksilöllisesti. Tarvittaessa anticoagulanttihoitoa muutetaan tai keskeytetään ennen toimenpidettä, ja verensiirtoja sekä paikallisia hemostaattisia toimenpiteitä käytetään verenvuodon riskin pienentämiseksi. Tarvittaessa voidaan hyödyntää traneksamihappoa tai muita hemostaattisia keinoja. Moniammatillinen yhteistyö ja potilaan seuranta ovat keskeisiä riskin hallinnassa.