Vehnänviljely

Vehnänviljely on yksi maailman tärkeimmistä viljelykasveista, joka viljellään laajalti viljan, leipomotuotteiden ja elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Vehnä (*Triticum*) kuuluu ruisien heimoon ja on monivuotinen kasvi, vaikka se yleensä kasvatetaan yksivuotisena. Viljelykasvilajikkeita on useita, kuten kevätsiirappi, talosiirappi, kova vehnä ja pehmeä vehnä, joilla on erilaisia ominaisuuksia ja käyttökelpoisuuksia.

Vehnän viljely edellyttää kohtalaisen viileitä ja kosteita olosuhteita, mutta se kestää myös kuivempia alueita. Kasvukauden aikana vehnä tarvitsee runsaasti ravinteita, erityisesti typpeä, fosforia ja kaliumia. Viljely aloitetaan yleensä syksyllä tai keväällä riippuen lajikkeesta. Kasvukauden aikana on tärkeää valvoa rikkakasvien ja tuholaisten leviämistä, mikä vaatii usein torjunta-aineiden käyttöä.

Vehnän korjuu tapahtuu kesä-heinäkuussa, jolloin vilja on kypsä ja kuiva. Korjuun jälkeen vehnä kuivataan ja puhdistetaan ennen varastointia tai myyntiä. Vehnästä valmistetaan muun muassa leipää, pastaa, jauhoja ja alkoholipitoisia juomia, kuten olutta ja viskeria. Se on myös tärkeä rehukasvi eläinlannoitteiden valmistuksessa.

Suomessa vehnän viljely on keskittynyt etupäässä Etelä-Suomeen, missä maaperä ja ilmastolliset olosuhteet ovat suotuisat. Vehnän viljely on myös merkittävä taloudellinen tekijä monissa muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Venäjällä ja Euroopan unioniin kuuluvissa maissa. Kestävän viljelyn menetelmät, kuten vuorotteluviljely ja vähäisempi kemiallinen torjunta, ovat yhä tärkempiä, jotta varmistetaan viljelyn pitkäaikainen kestävyys.