Vehnä

Vehnä on yksi maailman tärkeimmistä viljoista, joka viittaa useisiin Triticum-suvun viljoihin. Pääasialliset kaupallisesti viljellyt lajit ovat Triticum aestivum (yleinen vehnä) sekä Triticum durum (durumvehnä). Vehnää käytetään laajasti jauhona erilaisiin elintarvikkeisiin, kuten leipään, päiväleipiin, leivonnaisiin sekä pastaan.

Kasvu ja tyypit: Vehnä kasvatetaan sekä kevät- että talvikauden mukaan. Winter wheat kylvetään syksyllä, talvehtii lumien alla ja korjataan seuraavana kevään–kautena; spring wheat kylvetään keväällä ja korjataan saman kasvukauden aikana. Korkeampi proteiinipitoisuus liittyy usein yleiseen vehnään ja erilaisiin käyttötarkoituksiin; durumvehnä puolestaan tunnetaan kovasta gluteeniprofiilista, jota käytetään pastan valmistukseen.

Käyttö ja viljely: Vehnän jyvä kuorittu ja jalostettu jauhoksi on perusraaka-aine leivän, sämpylöiden ja leivonnaisten valmistukseen. Myllytysprosessi erottaa leseet ja öljykäryt sekä tuottaa erilaisia jauhotyyppejä. Gluteeni antaa taikinalle sitkon ja kimmoisuuden, mikä vaikuttaa72 taikinan rakenteeseen.

Ravinto ja terveys: Vehnä sisältää runsaasti hiilihydraatteja, proteiinia ja kuitua sekä B-ryhmän vitamiineja ja mineraaleja, kuten rautaa ja magnesiumia. Sen gluteeni voi aiheuttaa ongelmia keliakiaa tai gluteeniyliherkkyyttä sairastaville.

Historia ja merkitys: Vehnä on muinaisten viljelykasvien joukossa varhainen kotoperäinen laji, jonka domestikaatio todennäköisesti tapahtui Lähi-idässä noin 8 000–10 000 vuotta sitten. Nykyään vehnä on yksi maailman viljellyimmistä ja globaali leipä- ja pastatuotannon keskiössä.