Varastointikapasiteetteja

Varastointikapasiteetteja tarkoittaa varastointijärjestelmän kykyä vastaanottaa, varastoida ja käsitellä tavaroita tietyn ajanjakson aikana. Termiä käytetään sekä fyysisessä logistiikassa että digitaalisiin tallennusjärjestelmiin liittyen, mutta Suomessa se viittaa yleisimmin tiloihin kuten varastoihin, jakelukeskuksiin ja kylmävarastoihin.

Kapasiteetin mittayksiköt vaihtelevat käyttökohteesta riippuen. Fyysinen kapasiteetti ilmoitetaan usein tilavuudella kuutiometreinä, tilan pinta-alalla neliömetreinä sekä lavapaikkojen tai hyllypaikkojen määrällä. Digitaalisessa tallennuksessa kapasiteetti mitataan tavujen, megatavujen tai petatavujen kaltaisilla yksiköillä. Käytännössä osa kapasiteetista on aina käyttämätöntä liiketoiminnan tarpeiden mukaan.

Fyysisen kapasiteetin keskeisiä tekijöitä ovat tilan suunnittelu ja korkeus, lattian kantavuus, hylly- ja asennusjärjestelmät sekä kuljetusreitit varaston sisällä. Lisäksi kysyntä, kiertonopeudet, turvallisuusvaatimukset ja säädökselliset rajoitukset vaikuttavat käytettävissä olevaan kapasiteettiin. Teoreettinen kapasiteetti voi erota käytännön toteutuksesta, kun esimerkiksi varaston layout ja kuormitusjaksot otetaan huomioon.

Kapasiteetin suunnittelu ja optimointi sisältävät laskennan nykyisestä kapasiteetista, tulevan kysynnän ennustamisen sekä tilankäytön parantamisen. Menetelmiä ovat esimerkiksi tilanjakautuminen, slotting, pinoamisen tehostaminen, automaatio sekä ulkoistaminen. Kapasiteetin seuranta – kuten käyttöaste, palvelutaso ja kiertonopeus – auttaa ylläpitämään resurssien tasapainoa sekä kustannustehokkuutta.

Digitaalisen varastoinnin kapasiteetti liittyy tallennustilan määrään sekä tiedonhallinnan käytettävissä olevaan saavutettavuuteen ja energiatehokkuuteen.