käyttöaste

Käyttöaste tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa käytettävissä olevasta resurssista on käytössä. Tämä mittari kuvaa resurssien hyödyntämisen tasoa ja sen tulkinta riippuu kontekstista; erilaiset alat käyttävät käyttökertoja hieman eri tavoilla.

Tuotannossa käyttöaste määritellään usein toteutetun tuotannon ja suunnitellun maksimituotannon prosenttina: käyttöaste = toteutunut tuotanto / suunniteltu maksimituotanto. Tämä antaa kuvan siitä, kuinka lähellä tuotantokapasiteetti on käytettyä. Aikapohjaisessa mittauksessa käytetty aika suhteutetaan käytettävissä olevaan aikaan: käyttöaste = käytetty aika / käytettävissä oleva aika. Kapasiteetin käyttöaste kuvaa puolestaan, kuinka suuri osa teoreettisesta kapasiteetista on todellisesti käytössä.

Esimerkkejä: tehtaassa 80–90-prosenttinen käyttöaste osoittaa, että tuotantolinjat ovat suurimman osan ajasta käytössä; datakeskuksessa käyttöaste kertoo palvelimien tai resurssien käyttökapasiteetista; sairaalassa vuodekapasiteetin käyttöaste kertoo tilojen hyödyntämisestä; liikenteessä kapasiteetin käyttöaste voi kuvata esimerkiksi bussien tai raiteiden ruuhkapiikkejä.

Käyttöasteen tulkinta riippuu määritelmästä, jonka vuoksi vertailut eri organisaatioiden välillä on tehtävä varoen. Liian korkea käyttöaste voi johtaa ylikuormitukseen, tehottomuuteen tai huoltotarpeeseen, kun taas liian alhainen käyttöaste voi viitata alhaiseen tehokkuuteen tai kapasiteetin aliresursointiin. Siksi sitä käytetään usein yhdessä muiden mittareiden kanssa kapasiteetin suunnittelussa ja päätöksenteossa.