Valonhankinnasta

Valonhankinnasta tarkoittaa prosesseja ja menetelmiä, joilla valoa otetaan vastaan tai kerätään erilaisiin tarkoituksiin. Se kattaa sekä luonnolliset ilmiöt että tekniset ratkaisut, joissa valoa mitataan, käsitellään tai muunnetaan energiaksi tai informaatioksi. Hankinta tapahtuu sekä emittoivien että vastaanottavien järjestelmien kautta, kuten valoenergiaa keräävät ruhon pinnat, sensorit ja optiset verkot.

Teknisessä kontekstissa valonhankinta liittyy usein valon vastaanottoon ja havaitsemiseen. Valoa voidaan kerätä esimerkiksi linssien, heijastimien ja suodattimien avulla, ja se muutetaan elektroneiksi valodetektoreilla, kuten fotodiodilla, CCD- tai CMOS-kennolla. Hankintaa ohjaavat tekijät kuten suurempi valotajuus, parempi dynaaminen kirjo ja spektrinen herkkyys sekä tarkka valon voimakkuuden mittaaminen lux- tai lumen-yksiköissä. Digitaalissa kameroissa valonlaskenta määrittää kuvan eksponoinnin, jolloin aukko, valotusaika ja herkkyys (ISO) vaikuttavat kuvan kirkkauteen ja laatuun.

Biologiassa valonhankinta viittaa fotosynteesiin ja kasvien, levien sekä joidenkin bakteerien tapoihin kerätä ja hyödyntää valoa energian tuottamiseen. Katalysaatiota valon avulla edustavat pigmentit ja valonkeräilykompleksit, jotka siirtävät fotoneja reaktoriin.

Mittauksen ja standardoinnin näkökulmasta valonhankinta liittyy fotometrisiin ja radiometrisiin suureisiin sekä kalibrointiin, jotta valonlähteiden ja detektorien suorituskyky voidaan vertailla ja seurata. Valonhankinta on keskeinen osa valon tuottamista, mittaamista ja hyödyntämistä monilla aloilla.