lumenyksiköissä

Lumenyksiköissä tarkoitetaan valovirran ilmaisemista lumen (lm) -yksikössä. Lumen on SI-yksikkö, jolla mitataan valovirran määrä, eli valon kokonaismäärä, joka lähteestä lähtee ja jonka havaitsija kokee. Lumenin avulla sen arvioidaan kuvaavan valon nähtyä voimakkuutta ihmisen silmälle.

Lumenin määritelmä pohjautuu silmän herkkyyteen. Yksikön arvo 1 lm vastaa sitä, että yksi kandela (cd) tuottaa yhden steradianin (sr) alueelta lähtevän valovirran, eli 1 lm = 1 cd·sr. Lumenin laskentaan vaikuttavat sekä lähteen spektrinen jakauma että silmän vastefunktio V(λ), joka painottaa eri wavelengths-alueita ihmisen näkökyvyn mukaan. Käytännössä valovirran kerroin voidaan laskea integraalilla Φv = ∫ Φe(λ) V(λ) dλ.

Käytännön yhteydessä lumen antaa vertailukelpoisen mittarin valon määrä lähteissä, kuten LED- ja hehkulampuissa. Lumenin määrää käytetään usein pakkauksissa ja markkinoinnissa kuvaamaan valon kirkkaustasoa. Lumen eroaa valon voimakkuuden jakotasosta luxiin (lux), jossa illuminanssi ilmoitetaan pinta-alaa kohti. Iluminanssi on illuminanssin mitta: 1 lux = 1 lumenia neliömetrillä (1 lm/m²).

Mittaaminen ja standardointi: valovirran mittaamiseen käytetään usein integraattorikabinetteja (integrating sphere) tarkkoja arvoja varten. Projektoreiden ja näyttöjen yhteydessä käytetään vieläkin yleisesti ANSI-lumen-arvoja, jotka kuvaavat valaistuksen kirkkauden standardeihin perustuvaa mittaustapaa, vaikka SI-lumen on yleisesti käytössä.

Rajoitukset: lumen- ja lux-arvot kuvaavat vain määrää, eivätkä kerro valaistuksen jakautumista tai värintoistoa. Todellinen kokemuksellinen kirkkaus riippuu myös valonlähteen asennuksesta, spektristä ja ympäristön valaistusolosuhteista.