VOCpitoisuudet

VOCpitoisuudet tarkoittavat ilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrää sekä sisä- että ulkoilmassa. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet muodostavat suuren joukon yhdisteitä, joilla on matala kiehumispiste ja jotka vapautuvat nopeasti huoneenlämpötilassa. Lähteet ovat moninaiset: liuottimet, maalit, liimat, puhdistus- ja tekstiilituotteet sekä monet muut tuotteet, joita käytetään arjessa. Pitoisuudet ilmoitetaan yleisimmin µg/m3 tai ppm/ppb, ja kokonaisaltistumisen arvioinnissa huomioidaan sekä yksittäiset yhdisteet että niiden yhdistelmien vaikutukset.

Mittaaminen ja tulkinta: VOCpitoisuudet voidaan mitata aktiivisella tai passiivisella näytteenotolla sekä laboratoriopohjaisilla analyyseillä kuten GC-MS tai GC-FID. Pikamittaukset käyttävät kenttäilmaisimia tai PID-sensoreita, mutta ne voivat olla vähemmän tarkkoja kuin laboratoriotulokset. Sisäilman pitoisuudet vaihtelevat tilan käytön, ilmanvaihdon sekä aikasyklien mukaan.

Sisäilman ja ulkoilman VOC-pitoisuudet voivat poiketa merkittävästi. Sisätiloissa tyypillisiä lähteitä ovat rakennusmateriaalit, maalit, liimat, liuottimet sekä siivous- ja käyttötuotteet. Ulkoilmassa suurimmat lähteet ovat liikennerasitus ja teollisuus.

Terveysvaikutukset: Altistuminen VOC-pitoisuuksille voi aiheuttaa hengitys- ja silmä- sekä kurkun ärsytystä, päänsärkyä sekä pahoinvointia. Pitkäaikainen altistuminen tietyille VOC-yhdisteille on yhdistetty vakavampiin terveysvaikutuksiin, ja osa yhdisteistä on luokiteltu mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. Herkämmät ryhmät, kuten lapset ja astmaatikot, voivat reagoida herkemmin.

Hallinta ja sääntely: Sisäilman laatua pyritään parantamaan lähteiden hallinnalla (valitsemalla alhaisella VOC-pitoisuudella varustettuja tuotteita), riittävällä ilmanvaihdolla ja paikallispoistolla. Tarvittaessa käytetään hiilisuodattimia tai ilmaa puhdistavia teknologioita. Säännöllinen mittaus ja seurantatiedot auttavat optimoimaan tilan laadun.