Uusintahankintakustannukset

Uusintahankintakustannukset tarkoittavat nykyisin tarvittavien kustannusten määrää, jolla hankitaan vastaava uusi omaisuus samanlaisiin käyttötarkoituksiin nykyisessä kunnossa sekä nykyisillä ehdoilla ja sijainnilla. Käytännössä ne kattavat hankintahinnan lisäksi muut välittömät kustannukset, jotka ovat välttämättömiä omaisuuden käytön aloittamiseksi.

Kustannuksiin kuuluvat usein kuljetus, käsittely, varastointi, asennus, käyttöönotto, sekä asianomaiset verot ja maksut, jotka ovat olennaisia hankinnan toteuttamisessa. Pääsääntöisesti huomioidaan vain ne menoerät, jotka voidaan välittömästi kohdistaa uuden omaisuuden hankintaan; rahoituskulut sekä jatkuvat käyttökulut eivät ole osa uusintahankintakustannuksia.

Sovelluskohteita ovat erityisesti vakuutus- ja riskinhallintatilanteet sekä yrityksen jatkuvuussuunnittelu, joissa arvioidaan, mitä maksaisi uuden vastaavan omaisuuden hankkiminen häiriön sattuessa. Finanssialalla termiä käytetään vähemmän taseen arvon määrittämisessä IFRS-standardeissa, joissa vakuutusarvot ja kirjanpitokäsittely eroavat toisistaan: pysyvien menojen ja poistojen sekä mahdollisten arvonalennusten kautta muodostuu soveltuva arvonmääritys.

Käytännössä uusintahankintakustannukset voivat siten olla suuremmat kuin nykyinen kirjanpidollinen arvo, mikä heijastaa markkinahinnoissa ja asennusvaatimuksissa tapahtuneita muutoksia. Termiä käytetään sekä vakuutuksissa että hankintasuunnittelussa kuvaamaan uuden vastaavan omaisuuden hankkimiseksi tarvittavia kuluja.

---