Uniapneassa

Uniapnea on uneen liittyvä sairaus, jossa hengitys toistuvasti katkeaa tai heikkenee unen aikana. Yleisin muoto on obstruktiivinen uniapnea (OSA), jossa hengitystiet tukkeutuvat tilapäisesti. Keskusuniapnea (CSA) syntyy, kun aivot eivät signaloi keuhkoille hengitysliikettä. Osa tapauksista on yhdistelmä näitä.

Oireisiin kuuluvat raskas kuorsaus, usein toistuvat heräilyt yössä, uneliaisuus päivällä sekä keskittymis- tai muistivaikeudet. Päänsärky aamulla ja ärtyneisyys voivat liittyä. OSA voi lisätä verenpainetta sekä suurentaa sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskiä. Lapsilla uniapnea on usein adenoideista tai mandeleista johtuvaa.

Riskitekijöitä ovat ylipaino, miehen sukupuoli, ikä, perinnöllinen alttius sekä tupakointi. Myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö sekä nenä- tai kurkun alueen rakenteelliset ahtaat kohdat lisäävät riskiä.

Diagnoosi perustuu uniraportointiin ja laboratorio- tutkimuksiin. Yleinen tutkimus on polysomnografia (unipolygrafia), mutta kotiolosuhteissa voidaan tehdä koti-unianalyysi (HSAT).

Hoito tähtää oireiden lievittämiseen ja komplikaatioiden ehkäisyyn. Elämäntapamuutokset, kuten laihtuminen, säännöllinen liikunta, alkoholin ja rauhoittavien välttäminen sekä nukkuma-asennon optimoiminen, voivat vähentää oireita. Yleisin hoito on CPAP- tai BiPAP-laitteen käyttö, joka pitää hengitystien avoinna. Tarvittaessa käytetään suun kautta käytettäviä laitteita, lääkinnällisiä tai kirurgisia vaihtoehtoja (esim. nenä-, nielu- tai leukakehityksen korjaus). Hoito parantaa oireita ja vähentää riskitekijöitä, mutta pitkäaikainen seuranta on tärkeää.