Täyteaineiksi

Täyteaineiksi tarkoittaa aineita, joita lisätään perusmateriaalin, kuten polymeerin, betonin tai maalin, joukkoon ominaisuuksien parantamiseksi. Täyteaineet voivat olla kiinteitä jauheita, kuituja, rakeita tai nano-kokoisia hiukkasia, ja niitä käytetään laajasti plastisten ja kumisten komposiittien, betonin sekä pinnoitteiden valmistuksessa. Täyteaineet jaetaan yleisesti epäorgaanisiin, orgaanisiin sekä vahvistaviin ja toiminnallisiin täyteaineisiin; valinta riippuu siitä, millaisia parannuksia halutaan aikaan. Esimerkkejä epäorgaanisista täyteaineista ovat kalsiumkarbonaatti, silika, talc ja save; orgaanisia täyteaineita voivat olla puu- ja selluloosakuidut; nano-fillereinä käytetään esimerkiksi nanosilikaa, hiilen nanotubuksia ja grafenia.

Ominaisuudet ja vaikutukset: täyteaineet voivat lisätä jäykkyyttä, kulutuskestävyyttä sekä tiheyttä, ja ne voivat muuttaa lämpölaajenemista sekä lämmön- ja sähkönjohtavuutta. Yhteensopivuus matriisin kanssa sekä huolellinen dispergointi ovat tärkeitä, sillä hyvä tartunta ja tasainen jakautuminen parantavat suorituskykyä. Täyteaineiden pitoisuus vaikuttaa sekä prosessoitettavuuteen että kustannuksiin; liian suuri määrä voi heikentää työstettävyyttä ja aiheuttaa halkeilua.

Käyttökohteet: yleisiä Aloja ovat plastit ja kumi, komposiitit, betoni sekä maalit ja pinnoitteet.

Valintakriteerit: päätökseen vaikuttavat matriisin tyyppi, haluttu kestävyys, koko ja muoto, pintakäsittely, jakautumisen tasaisuus sekä kustannukset ja soveltuvuus tuotantoprosessiin.