Turvallisuusstandardeja

Turvallisuusstandardeja ovat kehitettyjä ohjeita ja vaatimuksia, jotka ohjaavat sitä, miten tuotteita, palveluja, prosesseja ja toimintaa suunnitellaan, valmistetaan ja käytetään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän riskejä ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle. Ne kattavat usein sekä tekniset että organisatoriset näkökohdat, kuten vaarojen tunnistamisen, riskinarvioinnin, riskien lieventämisen toimenpiteet sekä käyttöön liittyvät turvallisuusvaatimukset.

Sovellusala ja hallintamuodot. Turvallisuusstandardeja on sekä kansainvälisiä että alueellisia ja kansallisia. Kansainvälisiä standardeja tuottavat organisaatiot kuten ISO ja IEC, jotka toimittavat yleisiä ja portaaleille sovellettavia vaatimuksia. Alueelliset standardit, kuten Euroopan unionin jäsenmaille tarkoitettuja EN-standardeja, voivat olla harmonisoituja siten, että niiden noudattaminen antaa presumption of conformity tietyille direktiivien vaatimuksille. Kansalliset standardit Suomessa voivat perustua tai poiketa näistä, ja ne voivat toimia suosituksina tai oikeudellisesti merkittävinä viitepisteinä.

Kehittäminen ja ylläpito. Standardien laatiminen on yleensä avointa ja monien sidosryhmien osallistamaa prosessia, jossa huomioidaan teollisuuden tarpeet, tutkimus ja turvallisuusasiat sekä kuluttajat ja työntekijät. Prosessi perustuu konsensukseen, ja standardit päivitetään säännöllisesti uusien tieto-tarpeiden ja teknologian kehityksen mukaan.

Hyödyt. Standardien noudattaminen parantaa turvallisuutta, vähentää onnettomuuksia ja vahinkoja, vahvistaa luotettavuutta ja kilpailukykyä sekä helpottaa kaupankäyntiä ja säädösten noudattamista.

Esimerkkejä. Tunnettuja kansainvälisiä turvallisuusstandardeja ovat ISO 45001 työterveys- ja turvallisuusjohtamisesta sekä ISO 13849 turvallisuusjärjestelmien suorituskyvystä. EN-harmonoidut standardit tukevat turvallisuusvaatimusten toteutusta Euroopan alueella.