Tilavuusmenetelmät
Tilavuusmenetelmät ovat analyyttisen kemian määritysmenetelmiä, joissa analyytin määrä tai konsentraatio määritetään tilavuuden avulla tunnetun pitoisuuden titranttia käyttäen. Titraus perustuu reaktioon, jossa analytti ja titrantti reagoivat toisiinsa, ja päätepiste havaitaan tilavuusvaihtelun kautta. Tilavuusmenetelmät ovat yksi perinteisimmistä kvantitatiivisen analyysin menetelmistä ja niitä sovelletaan laajasti ympäristö-, elintarvike-, lääke- ja kemian laboratorioissa.
Periaate: analyysi aloitetaan lisäämällä titranttia analyysikohtaan ja mittaamalla sen tilavuus, kunnes reaktio etenee stoikiometrisesti loppuun. End-point
Tyypillisiä tilavuusmenetelmiä ovat happo-emästitraatio (acid-base titration), redox-titraatio (esimerkiksi permanganometria tai jodometria), kompleksometrinen titraatio EDTA:n avulla sekä
Käytön edut ovat korkea tarkkuus ja toistettavuus, kun standardointi sekä päätteen havainto ovat luotettavia. Rajoitteita ovat