Tilannekartoituksia

Tilannekartoitukset ovat systemaattisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on kerätä, jäsentää ja tulkita tietoa nykytilanteesta. Ne kartoittavat resurssit, tarpeet, riskit sekä sidosryhmien aseman, jotta päätösten taustalle muodostuu selkeä kokonaiskuva. Tilannekartoituksia hyödynnetään muun muassa julkisessa hallinnossa, kriisinhallinnassa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä projektinhallinnassa. Tuloksena syntyy tilannekartoitusraportti tai tilannekatsaus sekä toimenpide-ehdotukset.

Käyttökonteksteja ovat sekä nopeasti tehtävät hätätilanteisiin vastaavat kartoitukset että pitkäjänteiset, suunnitelmalliset kartoitukset. Niiden avulla voidaan priorisoida toimia, kohdentaa resursseja ja lisätä yhteistä tilannetietoa koko organisaatiossa tai yhteisössä. Laadukas kartoitus kuvaa nykytilan, kartoitettavat osa-alueet, prioriteetit ja riskit.

Prosessi alkaa yleensä tarkoituksen määrittelystä ja keskeisten kysymysten asettamisesta. Tietoja kerätään monipuolisesti: kyselyin, haastatteluin, havainnoin sekä dokumenttien ja tilastojen läpikäynnillä. Analyysissa yhdistetään aineistot, arvioidaan riskejä, tunnistetaan puutteet ja laaditaan suositukset sekä toimintasuunnitelma. Kartoitusta käytetään tiedonjakoon ja tilannetietoisuuden lisäämiseen.

Laadunvarmistuksena on tärkeää varmistaa tiedon ajantasaisuus, luotettavuus ja läpinäkyvä menetelmä sekä huolehtia tietosuoja- ja eettisistä näkökohdista. Tilannekartoitukset ovat usein elävä dokumentti, jota päivitetään muuttuvan tilanteen mukaan.