Teurastuksen

Teurastus, tai teurastaminen, tarkoittaa eläimen tappamista sekä sen ruhon käsittelyn aloittamista elintarvikkeiden raaka-aineeksi. Prosessi voidaan toteuttaa erilaisissa tiloissa, kuten teurastamoissa tai pienemmissä käsittelytiloissa maatiloilla. Yleisiä vaiheita ovat eläimen vastaanotto, ennen teurastusta tapahtuva käsittely, täristys ja tappaminen sekä ruhon käsittely, jäähdytys ja lopulta ruhonosien valmistelu myyntiä varten.

Teurastuksen käytännöt ja järjestelyt ovat tiukasti säänneltyjä. EU:n sekä Suomen lainsäädäntö asettavat vaatimukset eläinten hyvinvoinnille teurastettavana aikana ja teurastuslaitosten toiminnalle. Keskeinen yleissääntö on, että eläin täristetään (stunning) ennen tappamista, jotta se menettää nopeasti tajuntansa ja kärsimyksen esto voidaan varmistaa. Täristysmenetelmät voivat vaihdella: esimerkiksi sähköinen täristys, mekaaninen tappajakone tai kaasumainen täristys käytetään eri eläinlajeilla ja tilanteissa. Kaikki toimenpiteet ovat valvottuja ja henkilöstön on oltava koulutettua sekä eläinsuojelun että elintarvikevalvonnan vaatimusten mukaisia.

Lainsäädäntö kattaa sekä eläinten hyvinvoinnin että elintarviketurvallisuuden: teurastuksen tulee olla nopeaa, inhimillistä ja jäljitettävää, ja prosessi valvotaan viranomaisten toimesta. Yleisesti teurastuksen tavoitteena on turvata ihmisten ruokaturva sekä minimoida eläinten kärsimys ja varmistaa, että lopputuotteet vastustavat laadullisesti sekä turvallisuudeltaan taloudellisia vaatimuksia.

Teurastus on keskeinen osa lihantuotantoa ja ruokajärjestelmän infrastruktuuria, jolloin sen sääntely ja valvonta heijastavat sekä eläinsuojelun että elintarviketurvallisuuden kysymyksiä.