Terveysriskinä

Terveysriskinä tarkoittaa tilannetta, jossa jokin altiste, käytäntö tai olosuhde voi aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle. Termi viittaa riskin suuruuteen eikä pelkästään vaaran olemassaoloon. Terveysriskinä liittyy sekä todennäköisyyteen että seurausten vakavuuteen, ja sitä käytetään laajasti ympäristöterveydessä, työterveydessä, kuluttajatuotteiden valvonnassa sekä julkisessa terveydenhuollossa.

Riski eroaa käsitteestä vaara: vaara on potentiaalinen haitallinen vaikutus, kun taas riski huomioi sen, miten paljon altistutaan ja millaisissa olosuhteissa altistus tapahtuu. Esimerkkejä terveysriskin lähteistä ovat kemialliset aineet, ilmanlaatu, säteily, mikrobit ja rokotusten tai ravinnon laatuun liittyvät tekijät sekä elämäntavat ja työkäytännöt.

Terveysriskien arviointi koostuu tyypillisesti neljästä vaiheesta: hazardin tunnistaminen, annos-vaikutussuhteen arviointi (dose-response), altistumisen arviointi sekä riskin luonteen ja suuruuden yhteenveto (risk characterization). Käytännössä arvioinnissa hyödynnetään epidemiologisia tutkimuksia, toksikologiaa, ympäristön seuranta- ja mallintamistietoja sekä asiantuntijapäästöjä. Epävarmuudet ja yksilöllinen vaihtelu ovat olennaisia huomioita.

Riskiä hallitaan riskiviestinnällä, ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja sääntelyllä. Toimenpiteisiin voi kuulua päästöjen vähentäminen, altistumisen raja-arvojen asettaminen, suojavarusteet sekä ohjeistukset kuluttajille ja työnantajille. Terveysriskien hallinta perustuu lähde-, tiedon ja datan jatkuvaan kartuttamiseen sekä päätöksenteon läpinäkyvyyteen.