Tekstitykset

Tekstitykset ovat video- ja multimediaesitysten tekstuaalista sisällöä, joka on ajoitettu videoon siten, että katsoja näkee puhutun kielen tekstin samalla hetkellä. Tekstitykset voivat kattaa dialogin lisäksi ääniefektit, muusien merkitykset ja puhujien tunnisteet, ja ne voivat olla sekä käännöstekstejä että saavutettavuustekstejä. Käännöstekstit mahdollistavat sisällön nauttimisen vierasta kieltä lukeville katsojille, kun taas saavutettavuustekstitys auttaa kuulovammaisia sekä parantaa ymmärrystä yleisesti.

Tekstityksillä on erilaisia toteutustapoja. Ne voidaan upottaa videoon pysyvästi (absoluuttisesti) tai tarjota erillisenä tekstitystasona, jota mediasoitin voi käyttää tai piilottaa. Lisäksi erotetaan avoimet (open) tekstitykset ja suljetut (closed) tekstitykset, joista sekä yleisö että palveluntarjoajat voivat valita haluamansa kielen tai vaihtoehdot. Tekstityksiä käytetään laajasti elokuvissa, televisiossa, verkkovideoissa ja koulutusmateriaaleissa.

Formatit ja standardit ovat osa teknistä pohjaa. Yleisimmät formaatit ovat SRT, WebVTT ja TTML, joita käytetään verkkosisällöissä ja streaming-palveluissa. Televisiossa ja digitaalisessa lähetyksessä käytetään lisäksi käytäntöjä kuten DVB-subtiitit sekä mahdollisia telepiirien kontenteille tarkoitettuja tekstityksiä. Tekstitysten laatu määritellään tarkkuudella, ajoituksella, sanavalikoimalla ja luettavuudella.

Tekstitykset yleistyivät merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja ne ovat tärkeitä sekä saavutettavuuden että käännösten kautta saavutettavan sisällön laajuuden kannalta. Ne parantavat ymmärrystä, tilannevastaavuuden ja kielitaidon oppimisen mahdollisuuksia sekä tekevät mediasta saavutettavampaa eri yleisöille.