Taustasairaudet

Taustasairaudet ovat taustalla olevia tai samanaikaisia sairauksia, jotka voivat vaikuttaa toisen sairauden kurssiin, oireisiin ja hoitoon. Ne eivät ole pääasiallinen sairaus, mutta ne on huomioitava prognostisessa arvioinnissa ja hoitosuunnittelussa. Käytännössä taustasairauksia kartoitetaan potilaan hoitohistoriasta ja rekistereistä, jotta hoito voidaan räätälöidä turvallisesti ja tehokkaasti. Yleisimmät taustasairaudet ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet (verenpainetauti, sydämen sepelvaltimosairaus), diabetes, krooninen munuaisten tai maksan sairaus, krooniset keuhkosairaudet (COPD, astma), syöpä ja mielenterveyden häiriöt sekä ylipaino.

Taustasairaudet ovat tärkeitä sekoittujia sekä kliinisessä tutkimuksessa että epidemiologiassa. Ne voivat vaikuttaa oirekuvaan, hoitovasteeseen ja haittavaikutuksiin. Tutkijat huomioivat ne säätämällä tilastollisia malleja monen muuttujan perusteella tai käyttämällä kohorttisia ryhmittelyjä sekä comorbidity-indeksejä, kuten Charlsonin comorbidity-indeksi tai Elixhauser-luokitus. Tiedot perustuvat usein potilastietoihin, rekistereihin tai laskutustietoihin; haasteita ovat koodauksen tarkkuus ja diagnoosien raportoinnin puutteellisuus.

Hoidon suunnittelussa taustasairaudet vaativat kattavaa anamneesia, fyysistä tutkimusta ja mahdollisesti toimintakyvyn arviointia. Lääkitys-riskien minimoimiseksi on tärkeää arvioida polyfarmasia ja mahdolliset lääkeinteraktiot. Taustasairaudet voivat johtaa yksilöllisiin hoitotavoitteisiin ja tiukkaan seurantaan sekä usein moniammatilliseen hoitoon, erityisesti iäkkäillä, joilla on useita sairauksia. Palliatiivisessa hoidossa taustasairaudet vaikuttavat hoitotavoitteisiin ja päätöksiin.