Taustaravinteet

Taustaravinteet ovat pieninä määrinä tarvittavia epäorgaanisia alkuaineita, jotka ovat välttämättömiä elintoimintojen ja kasvun kannalta. Ne kuuluvat mikroravinteisiin tai hivenaineisiin, toisin kuin makroravinteet, joita tarvitaan suurempia määriä. Taustaravinteiden tarve ja merkitys vaihtelevat eliölajeittain ja olosuhteiden mukaan, ja niiden saatavuus vaikuttaa erityisesti kasvien ja mikrobien kasvukykyyn sekä sedimenttien ja veden laatuun.

Kasveille tyypillisiä taustaravinteita ovat rauta Fe, mangaani Mn, sinkki Zn, kupari Cu, boori B, molybdeeni Mo sekä kloori Cl ja nikkeli Ni. Joillakin lajeilla ja tiloilla koboltti Co voi myös olla tärkeä, erityisesti tietyissä symbiooseissa tai yksilöissä. Eri lajit voivat vaatia erilaisia määriä, ja useat taustaravinteet toimivat entsyymien kofaktoreina sekä osallistuvat elektronien siirto- ja redox-reaktioihin, hormoneiden syntyyn sekä solujen kasvuun ja kehitykseen.

Puute tai liiallinen määrä voi heikentää kasvua, satoa ja laadullisia ominaisuuksia sekä altistaa taudeille. Puutteen ilmentymiä voivat olla lehtiväri- ja kasvuhäiriöt, epäedullinen juurakko tai heikentynyt vastustuskyky. Toksisuus puolestaan voi ilmetä pigmenttien muutoksina, soluvaurioina tai aineenvaihdunnan häiriöinä, erityisesti pitkään kertyvillä pitoisuuksilla.

Maaperän pH, ravinnekepit, orgaaninen aine ja veden saatavuus vaikuttavat taustaravinteiden saatavuuteen. Lannoitus- ja hoitotoimet perustuvat maaperä- ja kasvinäytteiden analyysiin sekä lajikohtaisiin tarpeisiin, jotta taustaravinteet pysyvät riittävinä mutta ei-liiallisina.