Tarinankerrontataidot

Tarinankerrontataidot ovat kykyä välittää tarinoita vaikuttavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ne kattavat sekä suullisen että kirjallisen ilmaisun sekä digitaaliset muodot. Taitoja kehitetään usein yhdistämällä kerronnallinen rakenne, kielelliset keinot sekä esiintymis- ja kuuntelukokemuksen hallinta.

Keskeiset osa-alueet ovat tarinan rakenne (alku, kehitys, kliimaks ja loppuratkaisu), kielelliset keinot kuten rytmi, metaforat ja toisto sekä äänenkäyttö, ilmeet ja eleet. Lisäksi kuulijayleisön huomioon ottaminen, vuorovaikutus ja tilan hyödyntäminen sekä tarinan teemoihin sitoutuminen.

Tarinankerrontataitoja voidaan toteuttaa useissa muodoissa: suullinen tarinankerronta, kirjoitettu tarina sekä visuaalinen ja digitaalinen kerronta.

Kehittäminen perustuu säännölliseen harjoitteluun, palautteen saantiin ja tallenteiden tarkasteluun, jolloin voi seurata rytmiä, kuuluvuuden tunnetta ja ilmaisun kehittymistä. Hyviä käytäntöjä ovat pienimuotiset esitykset, tarinatuotannot sekä teorioiden ja esimerkkien tutkiminen.

Tarinankerrontataitoja arvostetaan koulutuksessa, esiintymis- ja johtamisessa sekä terapia- ja yhteisötyössä, joissa tarinoiden avulla välitetään tietoa, vahvistetaan empatia ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Perinteinen kulttuuriperintö sekä nykyaikainen media tarjoavat runsaasti malleja.

Historiallisesti tarinankerronta on ollut keskeinen tapa välittää kulttuurillista tietoa ja arvoja. Nykyisin tutkimus painottaa rakenteen, kielellisen ilmaisun ja yleisövuorovaikutuksen roolia. Tarinankerrontataitojen kehittäminen kuuluu kieli- ja draamataitojen sekä viestintäpedagogiikan kokonaisuuteen.