Taipumukset

Taipumukset ovat yleistermi, jolla viitataan henkilön, ryhmän tai asian kaltaiseen taipumukseen tai alttiuteen kehittää tai ilmaista tiettyä toimintaa tai ominaisuutta. Käyttö kattaa sekä kognitiiviset, emotionaaliset, sosiaaliset että motoriset piirteet. Taipumukset voivat olla synnynnäisiä tai ympäristön vaikutuksesta kehittyneitä, ja ne voivat ilmetä sekä yksilötasolla että ryhmätasolla.

Etymologisesti taipumus muodostuu verbin taipua (taipu-) perusrungon sekä -mus- suffixin kanssa, jolloin sana tarkoittaa taipuvaisuutta, alttiutta tai taipumusta johonkin. Taipumusten ilmaisemaa taipuvaisuutta käytetään sekä arkikielessä että tieteellisessä tekstissä.

Käyttökonteksteja ovat esimerkiksi kognitiiviset, emotionaaliset, sosiaaliset ja motoriset taipumukset sekä perinnölliset että ympäristön vaikutuksesta kehittyneet. Esimerkkejä: "Hänen taipumuksensa oppia kieliä on ilmeinen." "Perinnölliset taipumukset voivat lisätä riskiä sairauksille." Taipumuksia käytetään myös käsitteellisesti koulutuksessa, psykologiassa ja genetiikassa.

Taipumukset voivat muuttua elämänkulun aikana ympäristön, koulutuksen ja kokemusten vaikutuksesta. Ne eivät yksin määrää käytöstä, vaan toimivat todennäköisyyksinä tai suunnina, joita voidaan vahvistaa tai muokata.

Lisätietoja: alttius, luonteenpiirre, ominaisuus, kyky.