Säätöarvot

Säätöarvo, joka usein tunnetaan myös asetusarvona, on kontrolloitavan suureen toivottu tai tavoiteltu arvo ohjausjärjestelmässä. Sen tarkoituksena on määrittää, millainen tila prosessissa halutaan saavuttaa. Todellinen prosessimuuttuja mitataan jatkuvasti, ja ero näiden välillä (virhe) ohjaa säädin- tai säätöalgoritmia, kuten PID-säätöä, kohti tavoitetta.

Säätöarvot voivat olla staattisia tai dynaamisia. Staattinen säätöarvo pysyy muuttumattomana ajassa, kun taas dynaaminen säätöarvo voi muuttua suunnitellusti ajan funktiona (esimerkiksi porrastettu, ramp- tai verkostoituva profiili). Monissa järjestelmissä säätöarvon muutokset toteutetaan automaattisesti, mutta ne voivat myös tulla manuaalisesti säätävän operaattorin toimesta.

Lähteet säätöarvoille voivat olla sekä suoriin tuotantotarpeisiin liittyviä että automaattisia: manuaalinen asetus, automaattinen ohjausjärjestelmä, optimointi- tai mallipohjainen ohjaus sekä ajastettuihin tuotantovaatimuksiin liittyvät profiilit. Settepoint-profiileja käytetään, kun prosessin vaatimukset muuttuvat tuotantovaiheen tai käyttötilanteen mukaan.

Säätöarvoilla on tärkeä rooli prosessiturvallisuudessa, energiatehokkuudessa ja tuotteen laadussa. Virhe setpointin ja todellisen arvojen välillä voi heijastua regulatorin vasteeseen ja aiheuttaa ylikuumenemista, ylivirtavuotoa tai heikentynyttä reagointikykyä. Tämän vuoksi säätöarvojen käyttöön liittyy suunnittelua: asetusarvot valitaan prosessin vaatimusten, turvallisuusrajojen ja energiatehokkuuden perusteella, ja niitä voidaan ajoittaa sekä rajoittaa tarvittaessa.