Säteilyyn

Säteilyyn on suomen kielen illatiivi muoto sanasta säteily. Säteily tarkoittaa energian kulkua joko hiukkasen tai sähkömagneettisena säteilynä. Säteilyyn-illatiivin käyttö ilmaisee suuntaa kohti säteilyä tai altistumista sille, esimerkiksi altistuminen säteilyyn tai säteilyyn liittyvät riskit.

Säteily voidaan jakaa ionisoivaan ja ei-ionisoivaan. Ionisoiva säteily voi irrottaa elektroneja ja vaurioittaa biologista kudosta; siihen kuuluvat alfa-, beeta- ja gamma-säteily sekä röntgen- ja neutronisäteily. Ei-ionisoiva säteily ei yleensä aiheuta suoraa DNA-vauriota, mutta voimakas altistus voi aiheuttaa kudosvaurioita ja lisätä sairastumisriskiä; siihen kuuluvat radioaallot, mikroaallot, infrapuna-, näkyvä valo sekä UV-säteily.

Lähteet ja taustat: Luonnollisia taustasäteilylähteitä ovat kosminen säteily, radon ja maanpinnan taustasäteily, sekä ihmisen tuottama säteily lääketieteellisissä kuvantamis- ja hoitomenetelmissä sekä teollisuudessa ja tutkimuksessa. Säteilyä mitataan yksiköillä gray Gy (absorboitu annos) ja sievert Sv (ekvivalentti- tai kokonaisannos); aktiivisuus ilmoitetaan becquerel Bq. Pitkäaikainen altistus voi lisätä syövän riskiä; suuret yksittäiset annokset voivat aiheuttaa säteilyvaurion.

Käyttökohteet ja historia: Säteilyä hyödynnetään laajasti lääketieteessä diagnostiikassa ja radioterapiassa sekä teollisuudessa ja tutkimuksessa. Röntgensäteet löydettiin vuonna 1895, ja 1900-luvulla kehittyivät lääketieteelliset sovellukset sekä turvallisuuskäytännöt.