Suojelualueet

Suojelualueet ovat Suomen alueella sijaitsevia alueita, joiden päätehtävänä on luonnon monimuotoisuuden, elinympäristöjen sekä kulttuuriperinnön turvaaminen ja kestävä käyttö. Ne muodostavat keskeisen osan Suomen luonnonsuojelupolitiikasta ja ovat osa sekä kansallisia että kansainvälisiä sitoumuksia luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Suojelualueet jaotellaan pääasiassa kansallispuistoihin sekä erilaisiin luonnonsuojelualueisiin. Kansallispuistot ovat suuria ja merkittäviä luonnonalueita, joissa luontoa ja maisemaa suojellaan sekä tarjotaan virkistys- ja tutkimuskäyttöä. Luonnonsuojelualueisiin kuuluu luonnonpuistoja sekä muita suojelukohteita, joiden tavoitteena on erityisesti uhanalaisten lajien, elinympäristöjen ja ekosysteemien säilyttäminen. Suomessa Natura 2000 -verkosto sekä muut erityisen tärkeiden elinympäristöjen alueet täydentävät suojelutoimia EU-tasolla ja kansallisella tasolla.

Hoito ja hallinto ovat pääasiassa valtion omistuksessa ja -hallinnoissa. Useat suojelualueet ovat Metsähallituksen hallinnoimia, mutta paikallisten viranomaisten, kuntien sekä tutkimus- ja kansalaisyhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö on keskeistä. Suojelualueet määrittelevät hoito- ja käyttömääräykset sekä rajoitukset, joilla turvataan suojelutavoitteet samalla kun mahdollistetaan tiedonkeruuta, tutkimusta sekä kestävää retkeilyä.

Jokamiehenoikeudet antavat yleisesti oikeuden liikkua luonnossa, mutta suojelualueilla liikkumista ja toimintaa säädellään, jotta luonto sekä uhanalaiset lajit ja luontotyypit eivät kärsisi. Lisätietoja saa esimerkiksi Metsähallituksesta ja Natura 2000 -ohjelmasta.