Suojakyvyn

Suojakyvyn käsite viittaa elimistön kykyyn torjua taudinaiheuttajia ja ylläpitää terveyttä. Se muodostuu immuunipuolustuksesta, joka voidaan jakaa kahteen päämuotoon: synnynnäiseen (innate) ja adaptiiviseen (adaptive) immuunipuolustukseen. Synnynnäinen puolustus on nopea ja epäspecific, ja siihen kuuluvat fyysiset esteet kuten iho ja limakalvot sekä solu- ja kemialliset mekanismit, kuten makrofagit, neutrofiilit, luonnolliset tappajasolut ja komplementtijärjestelmä. Adaptiivinen puolustus on spesifinen ja kehittyy ajan myötä; siihen liittyvät B- ja T-lymfosyytit, vasta-aineiden tuotanto sekä immunologinen muisti. Rokotteet vahvistavat suojakykyä vahvistamalla adaptiivista vastausta.

Immuniteetin tehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, ravitsemus, uni, stressi, liikunta sekä elintavat. Sairaudet ja tiettyjen lääkkeiden käyttö voivat heikentää suojakykyä, kun taas hyvä yleiskunto ja oikea-aikaiset rokotukset voivat parantaa sitä. Perinnölliset tekijät voivat myös vaikuttaa yksilön suojakyvyn vahvuuteen.

Yksilön suojakyky ei rajoitu yksittäisiin mekanismeihin vaan syntyy kokonaisvaltaisesta vastuusta: ihon ja limakalvojen suojaavasta tehtävästä, solujen ja vasta-aineiden yhteistoiminnasta sekä immunologisesta muistista. Yhteiskunnallinen suojakyky riippuu rokotuskattavuudesta, tartuntatautien torjunnan järjestelmistä ja yleisestä terveydestä. Terveelliset elämäntavat ja ehkäisevä hoito tukevat suojakykyä koko väestössä.