Somatiikkaa

Somatiikkaa viittaa tutkimus- ja käytännön kenttään, joka korostaa kehon roolia tiedonlähteenä ja muutoksen välineenä. Se ei ole yksittäinen menetelmä vaan joukko lähestymistapoja, jotka painottavat kehon kokemusta, sensorimotorisia havaintoja sekä kehon ja mielen välistä yhteyttä oppimisessa, hyvinvoinnissa ja rehabilitaatiossa.

Käytännöt ovat syntyneet 1900-luvun puolivälissä. Termiä on laajasti tuonut esiin Thomas Hannan Somatics-teorioiden ja Feldenkrais-menetelmän kautta. Myöhemmin kehittyneitä lähestymistapoja ovat esimerkiksi Somatic Experiencing sekä muut keho-keskeiset menetelmät, joissa painotetaan havaintojen ja tietoisuuden parantamista kehon säätelyn kautta.

Harjoitukset ja tavoitteet: Somatiikka keskittyy kehon aistimuksiin, kehon jännityksen purkamiseen, lantion ja selän vapauttamiseen sekä hengityksen ja liikkeen laadun parantamiseen. Tavoitteena on usein lisätä kehon toiminnallisuutta, lievittää kroonisia kipuja, parantaa stressinhallintaa sekä tukea emotionaalista tasapainoa ja oppimiskykyä.

Arviointi ja kritiikki: Somatiikkaan liittyvät lähestymistavat vaihtelevat huomattavasti teoriapohjiltaan ja tutkimusnäöltään; monia menetelmiä voidaan pitää osana kokonaisvaltaista hoitoa tai oppimista, mutta ne eivät aina vastaa tiukkaa tieteellistä näyttöä. Käytännössä niiden paikkansa löytävät usein pätevyyskeskuksissa sekä koulutuksissa terapeuttisena ja ohjaavana työvälineenä.